HS: Olli Rehn puolustaa EU-hätärahoitusta, kuulee keskustelussa kaikuja eurokriisin ajoista
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan Euroopan komission ehdottama 750 miljardin euron elpymisrahoitus mahdollistaa tasapainoisemman elpymisen koko Euroopassa.
Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa Rehn pitää hätärahoitusta myös viennistä riippuvaisen Suomen etuna.
– Euroopan unionin jäsenvaltioiden on yhteisin ponnisteluin korjattava vauriot, jotka koronaviruspandemia talouteen aiheuttaa, Rehn sanoo.
Esityksen mukaan jäsenmaat saisivat hätärahoituksesta 500 miljardia euroa vastikkeettomina avustuksina ja 250 miljardia euroa myönnettäisiin lainoina.
EU:n nostamia lainoja jäsenvaltiot sitoutuisivat maksamaan vuoteen 2058 mennessä — pääasiassa suurempina jäsenmaksuina.
Rehnin mukaan eurokriisin keskeisin opetus on, että nopeilla ja viisailla yhteisillä toimilla voidaan estää taloudellisen kriisin kärjistyminen ja suurtyöttömyys.
– Viivyttely ja kansallisiin ratkaisuihin nojautuminen taas johtaisi kriisin kärjistymiseen pahemmaksi, Rehn varoittaa.
– Yritysten konkurssiaalto pahenee ja vaarana on pitkäaikainen taantuma, hän lisää.
Keskustelu komission ehdotuksesta muistuttaa Rehnin mielestä 2010-luvun taitteen eurokriisin pahimmassa vaiheessa käytyä väittelyä Suomen taloudellisista sitoumuksista ja riskeistä.
Rehnin tiedossa ei ole, että Suomelle olisi tuolloin koitunut tappiota Euroopan vakausmekanismista tai muista rahoitusjärjestelyistä.
Talousvaikuttaja alleviivaa, ettei koronatoimien aiheuttamassa talouskriisissä ole syynä yksittäisten jäsenvaltioiden epäonnistuneet talouspoliittiset valinnat.
– Taloustieteilijät sanoisivat, että kyse on symmetrisestä šokista, joka koskee koko euroaluetta, Eurooppaa ja maailmaa, Rehn korostaa.