Vanhanen kehottaa hautaamaan vanhat EU-asenteet – "Keskustassa pitäisi uskaltaa"
Valtioneuvos, ex-pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sekä taloustieteilijä, valtiotieteiden tohtori Vesa Vihriälä peräänkuuluttavat Euroopalta kykyä tehdä päätöksiä nopeammin.
Periaatteelliset kiistat EU:sta joutavat romukoppaan, jotta unioni pärjäisi paremmin suurvaltojen puristuksessa, he totesivat EU-tilaisuudessa keskustan puoluetoimistolla.
Vanhanen peräänkuulutti täysin uutta asennetta myös keskustalta.
– Keskustassa pitäisi uskaltaa nollata kaikki 30 vuoden EU-jäsenyyteen liittyvät kovat, periaatteelliset kiistat, ja miettiä mitä aidosti tarvitaan, hän sanoi.
Vanhanen ja Vihriälä pitävät ratkaisuna halukkaiden koalitiota, jossa joukko jäsenmaita ryhtyy tekemään tiivistettyä yhteistyötä. Näin voidaan kieltää päätöksiä jarruttava yksimielisyyden vaatimus.
– Ei juuri mikään maa haluaisi jäädä tällaisen yhteistyön ulkopuolelle. Sen takia nimenomaan sitä kannattaisi lähteä edistämään, Vanhanen sanoi.
Vesa Vihriälä niin ikään korosti, että Eurooppa ja Suomi Euroopan osana voivat menestyä vain, jos asioita tehdään tiiviimmin ja päätöksiin kyetään.
Eurooppa on kuitenkin erilaisten kansojen ja kulttuurien muodostama kudelma, jolla ei ole yhtä ainoaa poliittista tahtoa, hän totesi.
– Euroopan sisällä täytyy lähteä siitä, että halukkaiden koalitiot ovat ne, joilla päästään lähivuosina eteenpäin.
Matti Vanhanen muistutti, että unioni on kyennyt saamaan tuloksia aikaan erityisesti kauppapolitiikassa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toisella kaudella. Syy on selvä: kauppapolitiikka on EU-komission käsissä.
– Tämä on herättävä juttu. Lähes ainoassa asiassa, jossa unionilla on täysi toimivalta suhteessa jäsenvaltioihin, tulee tuloksia. Mutta kaikissa niissä asioissa tökkii, joissa jokaisella yksittäisellä jäsenvaltiolla on veto-oikeus, Vanhanen sanoi.
Halukkaiden koalitioista on käytetty muitakin painavia puheenvuoroja viime aikoina.
Euroopan keskuspankin entinen johtaja Mario Draghi totesi maanantaina, että halukkaiden EU-maiden tulisi syventää integraatiota keskenään, jotta Eurooppa voisi saavuttaa suuremman painoarvon kansainvälisessä kilpailussa.
– Meidän on otettava ne askeleet, jotka ovat tällä hetkellä mahdollisia niiden kumppaneiden kanssa, jotka ovat todella halukkaita, ja niillä aloilla, joilla edistystä voidaan tällä hetkellä saavuttaa, myös Italian pääministerinä toiminut Draghi sanoi seremoniassa Leuvenin yliopistossa Belgiassa, jossa hänet vihittiin kunniatohtoriksi.
EU:n yhteisvelkaa ei pitäisi Vanhasen mukaan enää pelätä. Hän onkin pannut merkille, että asenteet ovat jo muuttuneet.
Suomi on nostamassa miljardin euron lainan EU:n uudesta puolustukseen tarkoitetusta yhteisvelasta.
– Olen ollut erittäin tyytyväinen, että nykyinen hallitus, myös kokoomus ja perussuomalaiset, ovat olleet valmiita lähtemään siihen mukaan.
Vanhanen sanoo, että jatkossakin tarvitaan isoja resursseja, eivätkä minkään yksittäisen jäsenmaan voimavarat siihen yksin riitä.
– Silloin on järkevää toimia yhdessä eikä pelätä sitä, että yhteisvelka johtaisi unionin luonteen totaaliseen muuttumiseen.
Vesa Vihriälän mukaan on myös selvää, että EU tarvitsee myös isomman budjetin, jos se aikoo kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa esimerkiksi innovaatioissa, varustautumisessa ja teknologiassa.
Suomi on perinteisesti kuulunut EU:n budjetin kasvattamista vastustaviin nuukiin maihin.
Vaikka Vanhanen haluaa lisätä EU:n integraatiota, liittovaltiota hän ei edelleenkään kannata.
Hän kuitenkin korostaa, että valtioiden välinen liitto voi olla huomattavasti nykyistä vahvempi ja toimivaltaisempi.
Vanhasen mukaan käsite strateginen autonomia nousee nyt keskiöön.
– Se kuvaa sitä, mitä Eurooppa tarvitsee, on sitten kyse keskeisistä raaka-aineista, huoltovarmuudesta, turvallisuudesta tai tietoturvallisuudesta.
Vanhanen nosti esiin oikeusministeriön hankkeen, jossa Suomen vaalidataa on harkittu siirrettäväksi kansainväliseen pilveen.
– On muuten aivan hullu juttu, että oikeusministeriössä on hanke, jossa meidän vaalidata siirrettäisiin Suomessa sijaitsevasta konesalista kansainväliseen pilveen. Siinä on kyse strategisesta autonomiasta. Täytyy tietää, mitkä asiat pidetään omissa käsissä, hän sanoi.
Uutissuomalaisen tietojen mukaan ministeriö on sittemmin alkanut harkita asiaa uudelleen muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi.