Kiinalaisdiplomaatit haastoivat tutkijoita Taiwanista Upin seminaarissa – videotallenteelta välihuutelut siivottiin
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) viimeviikkoinen keskustelutilaisuus EU:n roolista Tyynenmeren alueella sai poikkeuksellisen käänteen paikalla olleiden kiinalaisdiplomaattien käytöksen vuoksi. Tilaisuuden aikana tavanomaisesti hienovaraisesti käyttäytyvät kiinalaisdiplomaatit haastoivat tilaisuudessa esiintyneiden tutkijoiden näkemyksiä Taiwanista useaan kertaan ja vetosivat siihen, että Suomikin olisi sitoutunut niin sanottuun yhden Kiinan politiikkaan.
Yhden Kiinan politiikka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomi tunnustaa Manner-Kiinan ainoaksi Kiinaksi. Virallisia diplomaattisuhteita ei tällöin voi olla demokraattisesti hallittuun Taiwaniin, jonka Kiina katsoo kuuluvan alueeseensa.
Seminaarista myöhemmin Upin Youtube-kanavalle julkaistusta tallenteesta kiinalaisdiplomaattien välihuutelut kuitenkin puuttuvat. Videota on leikattu kolmesta eri kohdasta, jolloin diplomaatit keskeyttivät tilaisuuden aina kun Taiwan oli mainittu.
Ulkopoliittinen instituutti kiistää STT:lle, että tallennetta olisi leikelty nimenomaan kiinalaisdiplomaattien käytöksen vuoksi.
Tilaisuudessa tutkijat kävivät Tyynenmeren alueen tilanteesta paneelikeskustelua. Tilaisuudessa oli paikalla olleen STT:n lähteen mukaan neljä kiinalaisdiplomaattia, mikä on tavallista runsaampi joukko tämänkaltaisissa tilaisuuksissa.
STT sai Ulkopoliittiselta instituutilta pyytäessään leikkaamattoman videon, jolta ilmenee, että kysymyksillä pommittelu alkoi ensimmäisen paneelissa puhuneen tutkijan Alfred Gerstlin mainittua Taiwanin valtiona. Kiinalaisdiplomaatti pyysi Gerstliä tarkentamaan, mitä hän tarkoittaa, kun hän puhuu Taiwanista valtiona.
Alun perin paneelin ideana oli, että kysymykset jätettäisiin tilaisuuden loppuun. Kiinalaisdiplomaatti kuitenkin vaati STT:n lähteen mukaan saada esittää kysymyksensä, koska se liittyi suoraan Gerstlin puheenvuoroon.
Kun yksi diplomaateista oli rikkonut säännön, seurasivat muut paikalla olleet tämän jälkeen perässä, lähde kertoo.
STT:lle puhunut lähde sanoo Upin päätöksen leikata kohdat videosta lähettävän väärän viestin Kiinalle.
– Meidän ei pitäisi näyttää heille, että peittelemme asioita heidän puolestaan.
Lähde puhuu jutussa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden sekä työsuhteidensa mahdollisen vaarantumisen vuoksi.
Ulkopoliittisen instituutin viestintäpäällikkö Marleena Kolehmainen sanoo STT:lle, että instituutin yleinen periaate on, että editointia tallenteisiin tehdään tapauskohtaisesti. Päätökset videoiden editoinneista tehdään viestintäosastolla.
Useimmiten päätökset liittyvät Kolehmaisen mukaan tilaisuudessa kuultuihin yleisö- ja kommenttikysymyksiin, kuten esimerkiksi siihen, että taustalla on liikaa hälinää tai kysymykset eivät kuulu kunnolla.
Kyseisessä tapauksessa päätökseen editoida tallennetta ei Kolehmaisen mukaan liittynyt minkäänlaista keskustelua siitä, millaista kiinalaisdiplomaattien esittämien kysymysten sisältö oli.
– Teemme aika useinkin sitä, että kysymykset jätetään tallenteesta pois. Tässä taustalla ei ole ollut mitään sellaista syytä, vaan editointi on tehty ihan käytännön syistä.
Upin Youtube-kanavalle viimeisen seitsemän kuukauden aikana ladatuissa muissa paneelikeskusteluissa kuullaan myös yleisökysymyksiä.
STT:lle puhunut lähde uskoo kiinalaisdiplomaattien tavallista suuremman määrän seminaarissa sekä heidän provosoivan käytöksensä viestivän siitä, että Kiina on alkanut käyttää niin kutsuttua susisoturidiplomatiaa myös Suomessa.
– Valitettavasti uskon, että diplomaattien käytös kertoo tästä. – – Minulle tämä viestii siitä, että Kiinan suurlähetystön strategia Suomea kohtaan on muuttunut.
Kiinalaisten diplomaattien susisoturidiplomatiana tunnettu uhmakas käytös on viime vuosina aika ajoin nostanut päätään maailmalla. Esimerkiksi Ruotsissa Kiinaa edustanut suurlähettiläs Gui Congyou piti kovaa ääntä kiinalaisten kohtelusta Ruotsissa ja Kiinalle herkkien asioiden käsittelystä demokraattisessa Pohjoismaassa.
Suomi on kuitenkin tähän asti välttynyt Kiinan soraääniltä julkisessa keskustelussa. Myös kiinalaisdiplomaattien käytös julkisissa tilaisuuksissa on tyypillisesti ollut hienovaraisempaa.
Suomen ja Kiinan kahdenvälistä lämmintä suhdetta ylistettiin näkyvästi viime vuoden lopulla, kun presidentti Alexander Stubb teki valtiovierailun Kiinaan. Suomi on kuitenkin liittoutunut voimakkaammin länteen Nato-jäsenyyden myötä, kun taas Kiina karsastaa läntistä sotilasliittoumaa ja on tiivistänyt välejään Venäjään Ukrainan sodan aikana.