Työmarkkinajohtaja Jalonen: Verotuksen rytmihäiriöt olleet kunnille kohtuuttomia – ehkä osasyy monille yt-neuvotteluille

Verotukseen tehdyt muutokset ovat lisänneet talousongelmissa painivien kuntien ahdinkoa.

Vuoden alussa voimaan tullut verokorttiuudistus ja samaan aikaan käyttöön otetun uuden tulorekisterin ongelmat ovat johtaneet siihen, että kunnille kuuluvia verotuloja on jäänyt saamatta ja ne kilahtavat kuntien kassaan vasta ensi vuonna.

– Olemme alentaneet kuntien tämän vuoden verotuloennustetta 600 miljoonalla, ja tämä on kohtuullisen varovainen arvio, sanoo kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntaliitosta STT:lle.

Monissa kunnissa heikko taloustilanne on johtanut siihen, että tänä vuonna on käyty tai käydään parhaillaan yt-neuvotteluja.

Esimerkiksi Kuntatyönantajat KT arvioi, että yt-neuvotteluita on käynyt tai käy parhaillaan yli 50 kuntatyönantajaa.

– Verokorttiuudistus on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että yt-neuvotteluja on selvästi ennakoitua enemmän käyty tai käynnissä, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Jalosen mukaan talousvaikeuksissa painiskelevat kunnat ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen verotuksen ”rytmihäiriöiden” vuoksi.

– Kuntatalouden ja verotuksen asiantuntijoiden olisi pitänyt ennakoida tilanne hyvissä ajoin, Jalonen toteaa.

Kuntaliiton Hakola ei usko, että verouudistuksilla olisi suora vaikutus kuntien yt-neuvotteluihin.

Verokorttiuudistus on Hakolan mukaan aiheuttanut kuntien verotuloihin vajetta selvästi enemmän kuin tulorekisteriin liittyvät ongelmat.

Uudistuksessa poistettiin sivutuloverokortit ja toisaalta kuukausittaiset tulorajat, joiden ylittämisestä perittiin korkeampaa lisäveroprosenttia.

Kaikille tuli vain yksi veroprosentti koko vuodeksi.

– Tulorajat eivät ylity kuukausitasolla vaan vasta mahdollisesti loppuvuodesta, jos vuosituloraja menee yli, Hakola selittää.

Osa verotuloista tulee kunnille vasta ensi vuoden puolella joko tammikuussa tai alkusyksystä, kun maksetaan jäännösveroja eli niin sanottuja mätkyjä.

Verohallinnon mukaan uudistuksesta on aiheutunut aivan odotettavissa ollut seuraamus eli ennakonpidätyksen kertyminen ei ole ollut yhtä etupainotteista kuin aiemmin.

– Toinen vaikutus, jota odotetaan, on että ennakonpidätyksiä ei kerry kokonaisuudessaan niin suurta määrää kuin aikaisemmin, mutta vastaavasti veronpalautuksiakin maksetaan toiseen suuntaan aiempaa vähemmän, johtava veroasiantuntija Sami Varonen Verohallinnosta sanoo.

Verohallinto tavoitteli verouudistuksella sitä, että veronmaksajilta kertyisi vero tasaisemmin oikeaan aikaan, mutta uudistuksen vaikutuksia ei Hakolan mukaan arvioitu riittävän hyvin veronsaajien näkökulmasta.

Verohallinnon Varonen on pahoillaan, etteivät verotuksen asiantuntijat nostaneet vaikutuksia selvemmin esille, vaikka ne olisivat olleet helposti pääteltävissä.

– Olisi kunnille paljon helpompaa, jos ne olisivat voineet ennakoida tätä jollakin tavalla, hän myöntää.

Tulorekisterillä korvattiin erinäisille tahoille, kuten Verohallinnolle ja työeläkeyhtiöille, erikseen annettavat ilmoitukset.

Sen käyttöönottoon liittyvissä ongelmissa on Verohallinnon mukaan kyse siitä, että joillakin yrityksillä on ollut vaikeuksia tuottaa materiaalia, jota pystyttäisiin tulorekisterissä ottamaan vastaan ilmoituksina.

Verohallinnosta odotetaan, että ilmoitusviiveet tasaantuvat pikkuhiljaa samalle tasolle kuin ennen uudistusta.