Hallitus haluaa eroon kivihiilestä 2020-luvun aikana
Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä 2020-luvun aikana, eikä uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja enää perusteta kivihiilen polttoon, käy ilmi hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo, että asiasta valmistellaan laki tämän hallituskauden aikana.
Hallitus arvioi, että strategian linjausten noudattaminen nostaa uusiutuvan energian osuuden yli puoleen energian loppukulutuksesta 2020-luvulla.
Pitkän linjan tavoitteena on Rehnin mukaan saavuttaa päästötön Suomi vuosituhannen puolivälissä.
– Strategia tähtää vuoteen 2030, mutta samalla katsomme jo pidemmälle. Tavoite on sataprosenttisesti päästötön ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä, Rehn paaluttaa.
Päästövähennyksiä kohdennetaan etenkin tieliikenteeseen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on ainakin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
Samalla hallitus haluaa nostaa biopolttoaineiden käyttöä niin, että kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta biopolttoaineiden fyysinen osuus on 30 prosenttia. Strategia pyrkii edistämään biokaasun tuotantoa ja käyttöä.
Energiastrategian mukaan myös tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan.
Ylimenokaudella otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joilla kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia.
Työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista.
Strategiaa esitelleet ministerit kehuivat strategian kunnianhimoisuutta.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) alleviivaa eteenpäin harppaamisen tärkeyttä.
– Vientimenestys on kiinni edelläkävijyydestä, Mykkänen sanoo.
Energiastrategiassa katsotaan myös kohti pohjoismaista yhteistyötä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämisen tukemiseksi pyritään luomaan yhteispohjoismainen markkina.
Kai Mykkänen puolestaan korostaa, että pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan herättää myös suurien kansainvälisten yhtiöiden investointihalut esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin.