Saarikko sivalsi Orpoa sinipunan velanotolla – "Hintalappu oli 30 miljardin alijäämä"
Gallupjohtaja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo joutui velkaantumisyytöksineen osin altavastaajaksi Ilta-Sanomien vaalitentissä Sanomatalossa.
Orpo otti valtion velanoton jälleen lyömäaseekseen arvostelemalla hallitusta yli 10 miljardin euron velanotosta muuhun kuin Ukrainan sotaan tai pandemian hoitoon.
– Ei ole osattu tehdä priorisointeja, ei ole tehty lisää uudistuksia joilla työllisyyttä saataisiin jo tällä vaalikaudella ylemmäs, Orpo valitteli.
Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko muistutti, että velkaa tehtiin suhteessa merkittävästi enemmän kokoomusjohtoisella pääministerikaudella 2001-2015 ilman yhtään pandemiaa ja yhtään sotaa.
– Sen hintalappu oli 30 miljardin alijäämä.
Saarikko huomautti, että Orpon laskeskelema yli 10 miljardin ”muu velka” sisältää ensinnäkin hoitajamitoituksen, poliisien lisäämisen ja tutkimus- ja kehityspanostukset, joita kokoomus tuki. Päälle tuli veikkausvoittovarojen kompensointi tieteelle, taiteelle, liikunnalle ja kulttuurille ja sosiaali- ja terveysalan järjestöille pelaamisen vähennyttyä.
– Etsittiin ratkaisu valtiontaloudesta, tuitte tätä. Kun tosiasiassa puhutaan mittakaavasta, on tietenkin mukava luoda suomalaisille mielikuvaa, että ”no tässäpä porukka, joka ei ottaisi velkaa”. Tiedättekö, että se ei pidä paikkaansa. Se mittakaava on tismalleen sama, mikä maan hallituksella on ollut.
Saarikko sanoi, että hänelle sopii erinomaisesti, että kokoomus on tehnyt aiheesta välikysymyksen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson lisäsi, että iso osa mainitusta yli 10 miljardin velanotosta johtuu inflaatiosta eli esimerkiksi indeksien noususta, johon yksikään puolue hallituksessa ei olisi pystynyt vaikuttamaan.
Anderssonin mukaan hallitus on tehnyt pysyviä menolisäyksiä vain noin kahdella ja puolella miljardilla.
– Eli ei lähelläkään niitä isoja summia, mitä tässä pyöritellään. Ja nämä ovat olleet panostuksia ihmisten perusturvaan, varhaiskasvatukseen, oppivelvollisuuteen, tiestön kunnossapitoon sekä nuorison ja liikunnan rahoihin. Kaikkiin näihin on ollut yksimielisyys, yhteisymmärrys eduskunnan sisällä.
Saarikko yllätti tentissä väläyttämällä asuntolainojen korkovähennysoikeuden palauttamista.
Valtiovarainministeri muistutti, että korkovähennysoikeus poistui Suomessa kymmenen vuoden aikana ja kaikki hallitukset ovat siihen sitoutuneet. Saarikko muistutti kuitenkin, että aiemmin elettiin nollakorkojen aikaa ja nyt velalla on taas hinta.
– Pidän perusteltuna ja olen sopinut valtiovarainministeriössä, että me laitamme nyt liikkeelle nopean, tarkan analyysin siitä, että jos korkokehitys jatkaa edelleen nousuaan, me arvioimme mikä on sellainen kipukohta korkojen nousussa, jolla pitäisi arvioida tämän tai vastaavan järjestelmän palauttamista.
Saarikko sanoi olevansa valmis arvioimaan asiaa, mutta haluavansa ensin asiantuntijaselvitykset, koska kaikki puolueet ovat aikanaan sitoutuneet järjestelmän asteittaiseen alasajoon.
– Samaan aikaan kun korot lähtivät nousuun, tuli vastaan ensimmäinen vuosi, kun korkovähennysoikeutta ei enää ole. Ja tämä koskettaa liki miljoonaa suomalaista, niitä samoja suomalaisia, vaikkapa pienten lasten perheitä, joissa ruokalaskut ovat isoja ja asuntolainat suurimmillaan.
Saarikon avaus sai ristiriitaisen vastaanoton muilta puoluejohtajita. Asuntoministerin postia hoitava vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei lämmennyt asialle. Hän huomautti, että kyseinen tukimuoto kohdistuu paremmin toimeentuleville.
– Tämä tukimuoto on ollut mielestäni järkevää poistaa vähitellen.
Perussuomalaisten Riikka Purra näki sen sijaan, että asuntoja omistavat hyväosaisten lisäksi muutkin.
– Olen sitä mieltä, että tässä tilanteessa pitää vakavasti tätä selvittää. Tavalliset, työssäkäyvät ihmiset, keskituloisetkaan, eivät meinaa selvitä.
Orpo sanoi, että kyseessä on ”jättiläismäinen asia”.
– Ei tämä ole pelkästään hyvätuloisten kysymys, vaan siellä on ne samanlaiset suomalaiset, työssäkäyvät ahkerat, jotka ovat hankkineet sen kodin itselleen.
Kokoomusjohtaja huomautti, että esimerkiksi 200 000 euron asuntolainasta korot nousevat viime vuoden tuhannesta eurosta 8000 euroon.
– Jos 7000 euroa otetaan nettopalkasta pois, jokainen ymmärtää, kuinka paljon se on pois muusta elämästä.
Orpo sanoi, että vähennysoikeudella on kuitenkin ollut perusteensa ja nyt eletään täysin poikkeuksellisessa ajassa. Kokoomus lähtee hänen mukaansa siitä, että palkkaverotuksen keventäminen miljardilla on järkevämpää.
Vasemmistopuolueissa Saarikon avaukselle ei lämmetty. SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin sanoi suhtautuvansa kriittisesti siihen, että palautettaisiin tukimuoto, josta esimerkiksi hän itse hyvätuloisena isona asuntovelallisena hyötyisi.
– Ei ole järkevää käyttää yhteisiä rahoja siihen, että tuetaan erityisesti kaikkein kalleimpien asuntojen ostajia, niitä joilla on kaikkein isoimmat lainat.
Vasemmistoliiton Andersson sanoi, ettei vähättele korkojen nousun vaikutuksia suomalaisille. Hän myönsi kuitenkin suuttumuksensa Orpon, Purran ja Saarikonkin puheenvuoroista.
Andersson huomautti, että puolueet, jotka erityisesti haluavat puhua valtiontalouden tasapainottamisesta ja velkaantumisesta, ajavat miljardileikkauksia kaikkien pienituloisimpien ihmisten toimeentuloon.
– Ja sitten tässä ollaan valmiita harkitsemaan uusia verovähennyksiä, jotka – kuten Sanna tässä toi esille – hyödyttäisivät niitä, joilla on isoja asuntolainoja rahallisesti eniten. Tällä ei ole mitään tekemistä vastuullisen taloudenpidon kannalta, Andersson puuskahti.