Vasemmistoliiton ehdokasmäärät pudonneet eniten kuntavaaleissa

Vasemmistoliiton ehdokasmäärät ovat pudonneet eniten kuntavaaleissa, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamasta Kuntavaalitrendit-raportista.

Sen mukaan vasemmistoliitto edeltäjineen on suurin pudottaja sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Ehdokasmäärä on sulanut neljännekseen siitä, mitä se oli vuonna 1980. 

Keskustan ja SDP:n listoilta tämän kevään kuntavaaliehdokkaaksi ilmoittautui vajaa puolet vuoden 1980 määrästä, ja myös kokoomuksen ehdokasmäärä on pudonnut noin puoleen.

Kristillisdemokraattien ja RKP:n ehdokasmäärien lasku on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi. 

Vihreät on ainoa eduskuntapuolue, joka on kasvattanut ehdokasmääräänsä tasaiseen tahtiin. Kasvu on kuitenkin ollut melko hidasta.

Perussuomalaisten ja sen edeltäjän SMP:n ehdokasmäärä on heilahdellut vuosikymmenten aikana. Ehdokkaita oli vuoden 1980 vaaleissa yli 4 500, mutta vuonna 2000 enää runsaat 700. Tänä keväänä ehdokkaita on taas lähes 4 000.

Kaikkiaan ehdokkaiden määrä on romahtanut pitkällä aikavälillä. Vuonna 1980 valtuustopaikkaa tavoitteli lähes 67 000 ihmistä, mutta tämän kevään kuntavaaleissa on enää alle 34 000 ehdokasta. Se on muutama tuhat vähemmän kuin vuonna 2012.

Tutkijoiden mukaan pudotus on huomattava mutta ymmärrettävä, koska kuntien ja niiden valtuustojen lukumäärä on pitkään vähentynyt merkittävästi.

Raportin mukaan kuntavaaleissa ehdolle asettuu yhä vanhempia ihmisiä. Tämän vuoden kuntavaaliehdokkaista 65 vuotta täyttäneiden osuus on 16 prosenttia, kun se vuoden 1996 vaaleissa oli 4 prosenttia.

Vähintään 65-vuotiaita on ehdokaslistoilla silti suhteessa vähemmän kuin ikäryhmään kuuluvia on koko väestössä. 

Vähintään 55-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on kasvanut parissa vuosikymmenessä 7 prosenttiyksikköä 23 prosenttiin.

Muiden ikäryhmien osuus on vähentynyt. Suurin pudotus on tapahtunut 45–54-vuotiaissa ehdokkaissa. 

Valtuustoissa ja ehdokaskunnassa nuoret ovat tutkijoiden mukaan selvästi aliedustettuja. Tämän kevään vaalien ehdokasasettelussa 4 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 12 prosenttia 25–34 -vuotiaita.

Nuoret myös äänestävät muuta väestöä laiskemmin. Viime vaaleissa alle kolmasosa alle 25-vuotiaista nuorista käytti äänioikeuttaan, kun vaalien äänestysprosentti oli yli 58.

Raportin ovat tehneet kuntavaalitutkijat Sami Borg ja Sari Pikkala.