Uudistunut ammattikoulu ei välttämättä ole oikea tie omasta polustaan epävarmalle nuorelle

Peruskoulunsa päättävät nuoret tekevät tulevina viikkoina valintoja seuraavista opiskelupaikoistaan, ja valinnoissa kavereilla on huomattava rooli.

Yliopistonlehtori Anne-Mari Souto Itä-Suomen yliopistosta pohtii, että tämä on kuitenkin osaltaan unohdettu koulutusuudistuksia tehdessä. Nuoruuden tukeminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, kun koulutusta on kehitetty työelämän ja aikuisten tarpeet edellä.

– Kaverit ovat usein syy, miksi nuoret menevät kouluun. Oli sitten kyseessä peruskoulu, lukio tai amis, Souto muistuttaa.

Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Anu Gretschel on samalla linjalla ja korostaa yhteisön tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Gretschel tekee Sami Myllyniemen kanssa Nuorisobarometriin liittynyttä erillistutkimusta, jossa selvitetään työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolelle jääneiden nuorten kokemuksia. Kertomuksissa nousee poikkeuksetta esiin ystävien suuri rooli nuorten elämissä.

Souto ja Gretschel ovat huolissaan, onko nuoruuden ymmärtäminen ylipäätään unohtunut, kun syrjäytymistä ehkäiseviä toimia suunnitellaan.

Maan hallitus on esittänyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi.

Souto ja Gretschel kysyvät, vastaako tämä siihen tosiasiaan, että kaikki nuoret eivät ole vielä 15-vuotiaina varmoja koulutusvalinnastaan.

Toisaalta Gretschel muistuttaa, että yksinkertaista taikakeinoa syrjäytymisen torjumiseksi ei ole.

Ammatillinen koulutus on uudistunut voimakkaasti, ja opiskelijoilta vaaditaan aiempaa itsenäisempää otetta opintoihin.

Henkilökohtaisen suunnitelman mukaan etenevissä opinnoissa tehdään paljon itse ja työn kautta oppien.

Souton mukaan yleinen harha on, että työssäoppimisen lisääminen parantaisi yksiselitteisesti ammatillisen koulutuksen onnistumista. Seurannassa on huomattu monen nuoren keskeyttävän opinnot juuri työssäoppimisjakson aikana.

– Voiko työelämälle sysätä vastuuta kasvatuksellisista tehtävistä, joita tarvitaan, kun kyseessä ovat alaikäiset ja kasvavat yksilöt? Souto kysyy.

Tutkijat eivät suoraan tyrmää uudistusta. Souto muistuttaa, että vuodenvaihteessa voimaan tulleen uudistuksen seurauksia on vielä liian aikaista arvioida.

– Yhtäältä olen todella huolissani ja toisaalta siitä voi tulla paljon hyvääkin.

Hän huomauttaa, että olennaista on, miten uudistuksen tavoitteet toteutuvat käytännössä.

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo, että uudistus haastaa pedagogisia ratkaisuja.

Hän pohtii, että syrjäytymisuhan alla olevien nuorten auttamisessa pitääkin ottaa huomioon koko perusopetuksen ja toiseen asteen nivelvaihe.

– Ylipäätään ydinkysymys on, onko nuorella edellytyksiä tavoitteelliseen, pitkäjänteiseen oppimiseen. Jos niitä ei ole, sellaista henkilöä ei pitäisi vielä siinä vaiheessa ottaa koulutukseen, vaan hoitaa ensin asiat kuntoon, että tavoitteellinen oppiminen on mahdollista. Tarvitaan yhteistyötä niin koulutuksen järjestäjän, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä nuorisotoimen kesken, Tammilehto sanoo.

Peruskoulun päättäneet nuoret voivat hakeutua ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen (Valma). Sitä ei yleensä kuitenkaan tarjota ensimmäisenä vaihtoehtona, vaan vasta sitten, kun muiden koulujen ovet ovat sulkeutuneet.