Työttömien asiat siirtyvät kunnille, mutta lankeaako niille myös uudistuksen lasku?
Työllistämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa valtiolta kunnille. TE-toimistot jäävät historiaan ja tilalle tulevat kuntien muodostamat työllisyysalueet.
Kuntaliiton mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus antaa tähän liian vähän rahaa.
Kuntien on määrä saada täysi valtionosuus uusiin tehtäviinsä. Kuntaliitto kuitenkin laskee, että kunnille syntyy ensi vuonna kustannuksia 900–950 miljoonalla eurolla, vaikka rahoitusta on luvassa vain 823 miljoonaa euroa.
– Rahoitusvaje ei ole ihan pieni, kun puhutaan yli sadasta miljoonasta eurosta, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sanoo.
– Jos tehtävät siirretään kuntiin tällä tavalla alirahoitettuina, niin kunnat joutuvat tasapainottamaan talouttaan muilla keinoilla. Se uhkaa näivettää esimerkiksi sivistystoimen palveluita tai lisätä veronkorotuspainetta, hän lisää.
Valtion rahoitus perustuu vuoden 2023 työttömyysetuusmenoihin.
– Työttömyys on lisääntynyt ja sitä kautta menoja on enemmän, Lehtonen huomauttaa.
Työmarkkinatuen lisäksi kunnat rahoittavat jatkossa osan Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta. Kuntien rahoitusvastuu aikaistuu nykyisestä ja kasvaa portaittain työttömyyden pitkittyessä.
Tähän asti Kela on laskuttanut kunnilta osan työmarkkinatuesta silloin, työttömyyttä on kestänyt 300 päivää, mutta jatkossa raja on vain sata päivää.
Työministeri Arto Satonen (kok.) vahvistaa, että uudistuksen tarkoituksena on ohjata kuntia kustannustehokkaaseen työvoimapalveluiden järjestämiseen.
Ministeri kertoo, että valtionosuuksiin lisätään ensi vuodelle se määräraha, joka olisi budjetoitu myös tilanteessa, jossa valtio vastaisi edelleen työvoimapalveluiden järjestämisestä.
– Kunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka paljon ne budjetoivat rahoitusta työvoimapalveluiden järjestämiseen. Kunnan päättämä työvoimapalveluiden budjetti voi olla laskennallista valtionosuutta pienempi tai suurempi, Satonen sanoo.
Kuntien työllistämisvastuuseen tuo vaikeusastetta se, että työttömyysturvaan on myös tehty useampia heikennyksiä.
Ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto piteni syyskuun alussa puolesta vuodesta vuoteen. Työssäoloehtoa ei hallituksen päätöksellä enää kerry palkkatuetusta työstä eikä työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumisesta.
Tämä kaikki on omiaan lisäämään painetta myös toimeentuloluukulla. Toimeentulotuestakin kunnat rahoittavat puolet.
– Jos toimeentulotukimenot kasvavat, siitäkin tulee kunnille lisälaskua kaiken päälle, Kuntaliiton Lehtonen sanoo.
Reisjärven kunnanjohtaja Matias Ojalehto näkee selvän riskin siinä, että TE-palveluiden uudistus ”lankeaa taas kunnille maksettavaksi”.
– Meillä se tarkoittaisi käytännössä verojen nostoa, sillä hallinnon menot ovat jo valmiiksi pienet. Sivistyspuolellakaan ei ole muuta kuin tekeviä käsiä. Lakisääteisistä palveluista ei kuitenkaan voida enää säästää, hän sanoo.
– Kunnat ovat kuitenkin tässä tosi erilaisissa tilanteissa. Reisjärvellä työttömyysprosentti vain 5,5 ja meillä on huutava pula työvoimasta, keskustataustainen Ojalehto kertoo.
Kuntien muodostamia työllisyysalueita syntyy 45. Reisjärvi kuuluu Raahen TE-alueeseen, joka on Ojalehdon mukaan lähtenyt myöhään liikkeelle muihin verrattuna.
– Esimerkiksi talousarvio ensi vuodelle on vielä täysin hämärän peitossa. Se on pieni haaste, koska meidän pitäisi jo pystyä varautumaan ensi vuoteen.
Ojalehtoa huolestuttaa myös se, miten työllisyysalue onnistuu palvelemaan työvoimapulasta kärsiviä alueita.
– Tuleeko siellä riittävästi esiin se, mistä me saisimme koulutettua työvoimaa?
Ojalehdon mukaan työvoiman saantia pahentavat muut hallituksen päätökset.
– Liukuhihnalta vaikeutetaan ihmisten työllistymistä, hän sanoo.
Reisjärvellä näkyy esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poistaminen. Työttömyyspäivärahan saaja sai aiemmin ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että palkka tai yritystulo vaikutti päivärahaan. Se helpotti sopimuspalokuntalaisten saamista keikoille, Ojalehto kertoo.
Toinen ongelma liittyy työvoiman liikkuvuuteen. Hallitus korotti matkakuluvähennyksen omavastuuta 750 eurosta 900 euroon ja lopetti väliaikaiset korotukset matkakulujen verovähennyksiin.
– Tarvitsisimme naapurikunnista ja vähän kauempaakin työvoimaa, mutta matalapalkkaista työtä ei kannata ottaa sieltä vastaan, Ojalehto kuvaa työmatkakulujen kasvun vaikutuksia.
Sekä Kuntaliitossa että Reisjärvellä pidetään kuitenkin hyvänä periaatteena sitä, että työllisyyspalvelut siirtyvät lähemmäs kuntalaisia. Asiasta linjasi jo edellinen Sanna Marinin (sd.) hallitus.
Ojalehtoa hiertää silti se, että kunnat pakotettiin tietyn kokoisiin alueisiin.
– Raahen alue on maantieteellisesti erikoinen, se ulottuu Raahesta Reisjärvelle ja Pyhäjärvelle, eikä meillä ole aiempaa luonnollista yhteistyötä.
Sanna Lehtonen Kuntaliitosta toteaa, että kunnilla on selkeä intressi elinvoiman edistämiseen ja työllisyyden lisäämiseen.
– Kunnat ja kaupungit haluavat näitä tehtäviä hoitaa, mutta isoin ongelma näyttää siltä, että tämä on jo lähtötilanteessa vajaasti rahoitettu.