Työmarkkinajärjestöt nihkeitä ministeriön ehdottamalle mallille työnhaun velvoitteista – myös hallituksen sisällä voi syntyä vääntöä

Kiistely aktiivimallin korvaavan yksilöllisen työnhaun mallista jatkuu samaan aikaan, kun hallituksen paineet päästä työllisyystavoitteeseensa kasvavat päivä päivältä.

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema pohjaesitys on saanut nihkeän vastaanoton niin työnantaja- kuin työntekijäjärjestöissä, eikä sopua yksityiskohdista ole löytynyt.

Ehdotuksen mukaan työttömän työnhakijan on haettava tietty määrä lähtökohtaisesti itse valitsemiaan työpaikkoja tietyssä ajassa, jotta työttömyysetuus jatkuu.

Mallia pohtivan kolmikantaisen työryhmän aika alkaa käydä vähiin, sillä hallitus odottaa ehdotusta kehysriiheen 7. huhtikuuta mennessä. Hallitus kuitenkin loppupeleissä päättää, viekö se mallia eteenpäin, vaikka ratkaisuun sisältyisi eriäviä mielipiteitä.

– Tavoite on, että hallitus pystyisi linjaamaan kehysriihessä mallin sisällön ja se menisi lausuntokierrokselle kesäkuun nurkilla, jonka jälkeen hallitus voisi antaa esityksensä eduskunnalle budjettilakina syksyllä, työryhmästä aikataulutetaan.

Tällä hetkellä pöydällä olevassa TEMin mallissa työttömän työnhakijan pitäisi hakea töitä esimerkiksi kerran viikossa eli neljä kertaa kuukaudessa ja jos velvoitetta ei noudata, seuraisi karenssia.

Ministeriössä arvioidaan, että perusoikeuksien kannalta velvoitteesta olisi syytä säätää lain tasolla.

Työntekijäpuolella ei kannateta kiveen hakattuja lukuja.

– Työttömien työnhakijoiden yksilölliset tilanteet vaihtelevat niin paljon. Enemmän pitäisi panostaa yksilölliseen työllisyyssuunnitelmaan, työntekijäpuolelta sanotaan.

Nykyisin työllistymissuunnitelman yhteydessä työnhakuvelvoite voidaan määrätä, mutta se on ministeriön mukaan usein ylimalkainen.

Ministeriössä pohditaan myös, että TE-toimiston osoittaman työpaikan hakematta jättämisestä ei enää jatkossa seuraisi karenssia. Työnantajapuoli vastustaa tätä, mutta ministeriön mielestä se, että työtön velvoitetaan hakemaan tiettyä määrää työpaikkoja tietyssä ajassa riittää korvaamaan nykyisen työtarjouksien velvoittavuuden.

Karenssi tarkoittaa, että työnhakija menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti, jos on menetellyt työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavalla tavalla.

Nykyisin karenssin pituus vaihtelee 15 päivästä 90 päivään. Työryhmässä on erimielisyyttä myös muun muassa siitä, kevennetäänkö karensseja nykyisestä vai ei.

Työnhakuvelvoite koskisi henkilöitä, joilla on edellytykset hakea töitä. Se arvioitaisiin työllistymissuunnitelman laatimisen yhteydessä.

TEMin kaavailujen mukaan työnhakuvelvoitetta voisi alentaa tai sitä ei asetettaisi ollenkaan esimerkiksi alueen työmarkkinatilanteen perusteella tai jos henkilöltä puuttuu tarvittava osaaminen tai työkyky. Siinä tapauksessa hakijalle tarjottaisiin palvelut, joita hän tarvitsisi työllistyäkseen.

Työryhmästä korostetaan, että malli on vielä valmisteluvaiheessa, eikä päätöksiä ole tehty mistään.

Työmarkkinajärjestöjen näkemykset ovat kaukana toisistaan, mutta helposti malli ei ole välttämättä poliittisestikaan sovittavissa. Esimerkiksi vihreät kannattaa perustuloa, ja velvoittavuuden systematisointi voisi olla heille ideologisesti hankalaa. Keskustassa puolestaan tuskin on kannatusta karenssien lieventämiselle nykyisestään.

Yksi kaavailu on ollut, että työnhaun laiminlyönnistä seuraavia karensseja porrastettaisiin niin, että ne olisivat ensin lievempiä ja sitten tiukkenisivat.

Karenssit olisivat todennäköisesti nykyistä lyhyempiä, mutta kestoja käydään vielä läpi vaikutusarvioiden perusteella.

Pohdinnassa on, että ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi pelkkä huomautus tai korkeintaan päivän karenssi, mitä työnantajat ovat pitäneet löperönä.

– Meidän pitää hakea sellainen malli, jolla on hyvät työllisyysvaikutukset, mutta joka on oikeudenmukainen ja kohtuullinen tasoltaan, ministeriöstä tähdennetään.

Hallituksen pitää löytää syksyn budjettiriiheen mennessä keinot, joiden valtiovarainministeriö laskee lisäävän työllisyyttä 30 000 henkilöllä. Huhtikuun kehysriihi on välietappi, jossa keinojen pitäisi olla hallituksen työstettävänä.

Siinä missä työntekijäpuolella mallia pidetään liian tiukkana ja kankeana, työnantajien mielestä sen pitäisi olla vastikkeellisempi ja velvoittavampi. Työnantajapuolella uskotaan jopa, että ministeriön valmisteleman mallin työllisyysvaikutus on negatiivinen.

– Ministeriö ei ole edes selvittänyt oman mallinsa työllisyysvaikutuksia. Valtiovarainministeriön pitää todentaa kaikki työllisyystoimet. TEM ajaa jääräpäisesti omaa malliaan, jolla ei ole ainakaan järjestöjen tukea, työnantajapuolelta kritisoidaan.

TEMistä kerrotaan, että mallin työllisyysvaikutuksia lasketaan parhaillaan yhdessä VM:n kanssa. Ministeriön mukaan mallia rakennetaan siinä tarkoituksessa, että sillä on selvästi positiivinen työllisyysvaikutus.

Parhaillaan tehdään myös vaikutusarviota muun muassa suunnitteilla olevan mallin vaikutuksesta TE-toimistojen palveluihin.