Tutkija: Trump puhui Gazasta kuin kiinteistövälittäjä eikä Nato-politiikasta saatu selkoa
Yhdysvaltain tuore presidentti Donald Trump oli selvästi paremmin valmistautunut toiseen presidenttikauteensa kuin mitä hän oli aikoinaan ensimmäiseen kauteensa, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltain sisäpolitiikan tutkija Maria Lindén STT:lle.
Trumpin tiimi oli valmistellut huomattavan määrän presidentin asetuksia ja erilaisia kirjelmiä, jotka Trump saattoi allekirjoittaa heti ensimmäisen päivänsä aikana.
– Pyrittiin luomaan sellainen mielikuva, että nyt heti alkaa tapahtua. Hänen kannattajansa arvostavat tekoja enemmän kuin puheita ja hänelle on tärkeää näyttää, että maailma muuttuu konkreettisesti heti, kun hän astuu valtaan, Lindén kertoo.
Lindén muistuttaa, että Trumpilla ja hänen edeltäjällään Joe Bidenilla on hyvin erilainen näkemys siitä, mikä on Yhdysvalloille hyväksi. Siten oli loogista ja odotettua, että Trump kumosi heti liudan sellaisia toimia, jotka Biden oli tehnyt presidentin asetuksella.
– Biden pitää ilmastonmuutosta uhkana Yhdysvaltojen olemassaololle. Trump puolestaan kokee, että fossiiliset polttoaineet ja niiden varantojen hyödyntäminen ovat tie onneen ja vaurauteen.
Osa Trumpin allekirjoittamista asetuksista on sellaisia, että ne tullaan Lindénin mukaan haastamaan oikeudessa hyvin nopealla aikataululla. Osa ei todennäköisesti tule menemään oikeudessa läpi.
– Eli eivät ne loppuviimeksi muuta maailmaa niin paljon kuin mitä alkuun kuulostaa.
Lindén kuitenkin huomauttaa, että niistä asetuksista, jotka eivät mene läpi oikeudessa, voidaan myöhemmin kirjoittaa uusi versio.
Trumpin astuttua valtaan kävi jälleen nopeasti selväksi, ettei Trump pidä toimimisesta kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten kautta. Tästä kertovat Lindénin mukaan Trumpin allekirjoittamat päätökset, jotka vetävät Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja YK:n alaisesta Maailman terveysjärjestö WHO:sta.
Asetukset olivat hänen mukaansa odotettuja.
– Hän (Trump) haluaa mieluummin, että Yhdysvallat pitää kätensä vapaina ja pystyy tekemään kahdenvälisiä diilejä muiden maiden kanssa.
Trumpin Nato-politiikasta ei saatu ensimmäisenä päivänä selkeää osviittaa. Sen suhteen ollaan Lindénin mukaan vielä toistaiseksi odottavalla kannalla.
Ulkopolitiikan saralla selkeästi poissaolollaan loisti Trumpin aiempi lupaus päättää Ukrainan sota vuorokaudessa.
– Olen koko ajan sanonut, että se oli sellaista rehentelyä, millä ei ole minkäänlaista totuuspohjaa. Se ei tarkoita, ettei Trumpilla olisi aitoa halua ratkoa sitä konfliktia tai varsinkaan, ettei hänellä olisi minkäänlaista suunnitelmaa, Lindén sanoo.
Lindénin mukaan Trumpille on hyvin tyypillistä sanoa asioita vain siksi, että ne kuulostavat hänen mielestään siinä hetkessä hyviltä. Lindén huomauttaa, että Suomessa ylitulkittiin Trumpin lupausta Ukrainan sodan nopeasta päättämisestä.
Gazan sodan suhteen ei ole Lindénin mukaan syytä olettaa, että Trump olisi palestiinalaisten näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin Joe Biden tai Kamala Harris.
Virkaanastujaispuheessaan Trump kehui Gazan aselepoa maalailematta kuitenkaan toiveita pysyvästä rauhasta alueella. Lindénin mukaan Trump ei näytä lähestyvän konfliktia ainakaan palestiinalaisiin kohdistuvan empatian kautta.
– Hän puhui Gazan alueesta kuin hän olisi kiinteistönvälittäjänä sitä kaupittelemassa, että se on hieno maapala, jossa on paljon potentiaalia, kun on merenrantaviivaakin niin paljon.
Sisäpolitiikassakin Trump puuttui ensimmäisenä päivänään odotettuihin teemoihin kuten maahanmuuttoon, josta hän oli vaalikampanjansakin aikana puhunut paljon.
Trump hyökkäsi myös sukupuolivähemmistöjä vastaan. Trumpin presidenttikaudella Yhdysvaltain hallituksen virallinen linja on, että sukupuolia on vain kaksi: mies ja nainen. Sukupuolen katsotaan määräytyvän hedelmöittymisen hetkellä.
Lindénin mukaan linjauksesta voi syntyä monenlaisia ihmisoikeusongelmia.
– Erityisesti transnaisille tämä voi tuottaa uhkaavia, vaarallisia tilanteita vaikkapa vankiloissa.
Trump myös määräsi asetuksella, että kaikkien liittovaltion työntekijöiden on palattava takaisin lähitöihin. Kyseessä oli odotettu päätös, sillä toimistotyöntekijöiden etätyöt ovat herättäneet Trumpin työväenluokkaisten kannattajien keskuudessa närää.
Lindén oli jokseenkin yllättynyt siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti Trump armahti vuoden 2021 loppiaisena kongressitalon mellakoihin osallistuneita.
– Ajattelin, että hän jättäisi vankilaan näitä pahimmista väkivaltarikoksista tuomittuja. Republikaanien omassa leirissä useat olivat tuoneet esiin näkemyksen, että siihen olisi hyvä vetää raja.
Kaikkiaan Trump armahti maanantaina noin 1 500 ihmistä, jotka olivat osallistuneet mellakoihin. Mellakat kulminoituivat siihen, että Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressitaloon, kun kongressi oli vahvistamassa Joe Bidenin vaalivoittoa.