Ministeriöltä 43 toimenpiteen ohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumiseksi – alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt kovassa kasvussa

Oikeusministeriö julkaisi torstaina laajan toimenpideohjelman nuorten ja niin sanottujen katujengien rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelma sisältää toimia nuorten ja perheiden tukemisesta sekä varhaisesta puuttumisesta rangaistusten kiristämiseen.

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoi tiedotustilaisuuden aluksi, että nuoriso- ja jengirikollisuuden vähentämiseen voidaan vaikuttaa torjumalla syrjäytymistä, varmistamalla poliisin hyvät resurssit ja parantamalla oikeusketjun toimivuutta.

– Hallitusohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta, ja tähän muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta kodeista ja vanhemmista lähtien.

Meri viittasi poliisin tietoon tulleisiin väkivaltarikoksiin, joiden perusteella alle 21-vuotiaiden rikosepäilyt ovat vuodesta 2015 vuoteen 2023 lisääntyneet melkein sadalla prosentilla. Alle 15-vuotiaiden kohdalla lisäys on yli 300 prosenttia, Meri sanoi.

Oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkö Ville Hinkkanen korosti, että nuorten rikollisuus on pitkällä aikavälillä vähentynyt huomattavasti. Hän sanoi, ettei tarkkaa tietoa ole siitä, mistä poliisin tietoon tulleiden, etenkin alle 15-vuotiaiden väkivalta- ja ryöstörikosten lisääntyminen viime vuosina johtuu.

– Poliisin tietoon tulee vain pieni osa nuorten rikoksista, ja niinkin vakavassa rikoslajissa kuin ryöstö alle kymmenen prosenttia ilmoitetaan poliisille. Saattaa olla, että nuorten väkivalta on kasvanut tai tekoja ilmoitetaan enemmän poliisille tai molemmat. Mutta kun käsillä on näin huomattava muutos, sitä ei voi eikä tule ohittaa.

Ohjelmassa on kaikkiaan 43 toimenpidettä. Varhaisiin keinoihin kuuluvat esimerkiksi vanhempien kasvatusvastuun ja vanhemmuuden tukeminen sekä nuorten, myös rikoksia tehneiden, ohjaaminen harrastuksiin.

– Vanhemmuuden tuki sekä lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut ovat keskeisessä asemassa nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyssä, ohjelmassa sanotaan.

Ohjelmassa mainitaan poliisin ankkuritoiminta, joka perustuu nuorten rikosten ennalta estämiseen.

– Varhaisemman puuttumisen mahdollistamiseksi tulisi kontaktin tulla ankkuritiimeille enenevässä määrin kouluista ja oppilaitoksista, joissa nuoren oireilu tai muuttunut käytös voidaan havaita jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin nuoren suuntaan voidaan vaikuttaa mahdollisesti jo ennen ensimmäisen rikoksen tapahtumista.

Poliisin läsnäoloa netissä ja sosiaalisessa mediassa halutaan vahvistaa rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Ohjemassa on mainittu lastensuojelulain kokonaisuudistus ja esimerkiksi hatkanneiden eli luvatta sijoituspaikasta poistuneiden lasten tilanne.

– Tehostamalla sijaishuoltopaikoista luvatta poistuneiden tavoittamista voidaan ehkäistä lasten ja nuorten joutuminen rikosten uhreiksi. Samalla tulee ennalta estää heidän päätymisensä rikoksentekijäksi.

Hallitus haluaa kehittää nuorisorangaistussääntelyä muun muassa tuomalla rangaistukseen yhdyskuntapalvelua.

– Nuorisorangaistus on seuraamuksena selvästi intensiivisempi kuin esimerkiksi ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena määrätty nuorten valvonta.

Ohjemassa tuodaan esille poliisin puutteelliset toimivaltuudet alle 15-vuotiaiden rikoksesta epäiltyjen kohdalla. Tällä hetkellä poliisi ei voi esimerkiksi pidättää tai vangita alle rikosvastuun iässä olevaa nuorta.

Hallitus aikoo selvittää alle 15-vuotiaaseen epäiltyyn kohdistettavia viranomaistoimia, joilla sosiaaliviranomaiset ja poliisi yhdessä voisivat turvata rikostutkinnan siten, että lapsen oikeudet toteutuvat.

Toimenpideohjelma sisältää myös rangaistusten kiristyksiä. Nöyryytys on tarkoitus lisätä törkeän pahoinpitelyn kvalifiointi- tai koventamisperusteeksi. Hallitus haluaa rangaistusta koventavaksi perusteeksi myös rikoksen liittymisen katujengiin.

Lisäksi se aikoo vahvistaa välillisen tekemisen oppia siten, että alle 15-vuotiaan rikolliseen tekoon yllyttävä katsottaisiin useammin rikoksen tekijäksi. Tämä on tarkoitus säätää koventamisperusteeksi sekä kriminalisoida omana rikosnimikkeenään.

– Rikosvastuuikärajaa nuoremman lapsen yllyttäminen rikolliseen tekoon on moitittava teko myös lasta kohtaan. On syytä huolehtia siitä, että tällaiset moitittavat teot tulevat rikoslainsäädännön nojalla riittävästi huomioon otetuiksi.

Hallitus haluaa lisäksi laajentaa niin sanottua exit-toimintaa eli irtautumista tukevaa työtä kattamaan myös katujengiläiset.