Syyttäjä ja Jari Aarnio: Poliisipomot tiesivät tietolähteiden uupumisesta rekisterissä
Poliisihallinnossa on ollut tieto Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan tilasta, katsoivat sekä syyttäjä että huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio oikeudessa tietolähdeoikeudenkäynnin pääkäsittelyn avauspäivänä. Aarnion lisäksi Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisessä ja valvonnassa on syytettynä tämän alaisia ja korkeaa poliisijohtoa aina ex-ylijohtaja Mikko Paateroon saakka.
Helsingin poliisi poisti viime vuosikymmenen puolella tietolähteet rekisteristä, eikä kirjannut lähteitä rekisteriin vuosiin. Aarnion mukaan lähteet pelästyivät huumepoliisin tietolähdetoimintaa koskevaa tutkintaa, minkä jälkeen he halusivat itsensä rekisteröimättömiksi.
– Tämä tietohan on kulkenut läpi poliisihallinnon kaikissa koulutustilaisuuksissa ja niin edelleen. Tämä ei ollut mikään salaisuus missään vaiheessa, Aarnio sanoi istuntotauolla medialle.
Esimerkiksi Paatero kiistää, että hänellä olisi ollut tarvittavat tiedot puuttua Helsingin poliisin toimintaan. Muiden syytettyjen kanssa Aarnion ajattelu yhtenee siinä, että ristiriitaista ja sekavaa sääntelyä on ollut mahdotonta noudattaa.
Syyttäjä Harri Tiesmaan mukaan syytetyt laiminlöivät valvonnan tahallaan. Syyttäjän mukaan ei ole ollut myöskään rekisteröityjen omassa päätäntävallassa, voidaanko heidät rekisteröidä.
Tiesmaan mukaan tietolähteiden rekisteröintiä ovat koskeneet tässä asiassa samat periaatteet kuin vaikkapa poliisin epäiltyjen rekisteriä (epriä), jota on kutsuttu myös Putin-rekisteriksi. Presidentti Vladimir Putin rekisteröitiin epriin sen jälkeen, kun hän esiintyi yhteiskuvassa Yön sudet -jengiläisten kanssa.
– Ei valtionpäämiehiltä ole mitään lupia kyselty, saako heidät kirjata epriin vai ei, Tiesmaa sanoi.
Tiesmaan mukaan muun muassa Aarnion alaisena toimineen rikostarkastaja Petri Rainialan ja Poliisihallituksen poliisiylitarkastajana työskennelleen syytetyn opinnäytetöistä näkyy ymmärrys siitä, milloin lähteet pitää rekisteröidä.
– On ollut tällaisia pitkäaikaisia ja luottamuksellisia tietolähdesuhteita, Tiesmaa kuvaili toimintaa.
Syyttäjän ja syytettyjen näkemykset oikeudenkäynnin ydinkysymyksestä eroavat toisistaan.
Syyttäjän käsityksen mukaan ytimessä on poliisipomojen tietoisuus Helsingin poliisin tyhjästä rekisteristä ja haluttomuus puuttua asioihin. Syytetyt taas näkevät keskeisenä kysymyksenä sen, onko sääntely ylipäätään ollut noudatettavissa vai onko se ollut ristiriitaista ja puutteellista.
Lisäksi tyypillinen vastaus syytetyiltä on, että valvonta on ollut jonkun muun vastuulla. Esimerkiksi Paateron puolustus totesi, että Helsingin poliisilla oli oma laillisuusvalvonta. Paaterolla ei puolustuksen mukaan ollut käsitystä, että poliisikomentaja Jukka Riikonen rikkoisi lakia tai ei valvoisi alaisiaan.
Syyttäjän mukaan syytettyjen tietoisuus on mahdollista osoittaa oikeudenkäynnin edetessä.
– (Syytettyjen) olisi pitänyt puuttua Aarnion yksikön tapaan kirjata ja rekisteröidä tietolähteet, Tiesmaa sanoi.
Tämän hetken poliisipomoista syytteessä ovat hyllytetyt Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, jotka niin ikään kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Keskiviikkona syyttäjä käy läpi varsinaisen asiaesiesittelynsä, jossa käydään syyttäjän näkemystä läpi yksityiskohtaisemmin.