STT:n tiedot: Matti Saarelainen joutui jättämään hybridikeskuksen johtajuuden epäasiallisen käytöksensä takia – johtokunnan puheenjohtaja vahvistaa seksuaalisen häirinnän

Toukokuun viimeisenä päivänä 2019 Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus (HybridCoE) julkisti johtajavaihdoksen, mikä ei vaikuttanut julkisuudessa kovinkaan erikoiselta.

Tiedotteessa osaamiskeskus ilmoitti johtaja Matti Saarelaisen siirtyvän suojelupoliisiin, mistä hän oli vuosia aiemmin lähtenyt virkavapaalle.

–  Minusta tuntuu, että osaamiskeskuksen perustamistehtävä on nyt valmis ja on aika siirtyä eteenpäin, Saarelainen totesi.

Osaamiskeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Jori Arvonen puolestaan kiitteli Saarelaista tiedotteessa hyvin sujuneesta keskuksen alkuvaiheen johtamisesta.

Helsingin Sanomille antamassaan 60-vuotishaastattelussa syyskuussa 2019 Saarelainen kertoi lähdön syistä samansuuntaisesti:

–  Olen kuitenkin selvästi projekti-ihminen ja haluan työskennellä taustalla, Saarelainen kertoi.

Saarelaisen lähtöön Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksesta liittyy kuitenkin muutakin.

Lähdön taustalla oli STT:n tietojen mukaan Saarelaisen käytös henkilökunnan jäseniä kohtaan. Hän käyttäytyi alkuvuonna 2019 tavalla, jota STT:n lähteet luonnehtivat epäasialliseksi ja seksuaaliseksi häirinnäksi.

STT on kuullut Saarelaisen lähtöä edeltäneistä tapahtumista useasta eri lähteestä. Jori Arvonen vahvistaa STT:lle, että seksuaalinen häirintä oli Saarelaisen lähdön taustalla.

Arvosen mukaan uhreja oli kaksi.

–  Olen äärimmäisen pahoillani näiden uhrien puolesta. Tämä oli heille hyvin raskas kokemus. Kyse on erittäin hienoista yhteisen turvallisuutemme eteen ja asialleen omistautuneista huippuammattilaisista, niin tämä on todella surullinen asia, sanoo Arvonen.

Saarelaisen lähdön taustoja ei ole aiemmin tuotu julkisuuteen. STT on hankkinut tietoja Saarelaisen käytöksestä ja lähtöön liittyvistä tapahtumista usealta eri ihmiseltä, jotka olivat perillä osaamiskeskuksen toiminnasta ja sen henkilöstöstä. He puhuvat nimettöminä työtehtäviensä vuoksi.

Matti Saarelainen ei ole vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön aiheesta.

STT:n tietojen mukaan ainakin toinen häirintätilanne oli alkuvuonna 2019 keskuksen henkilöstön illanvieton yhteydessä ja Saarelaisen häirinnän kohteena oli keskuksen naispuolinen työntekijä.

Arvonen ei avaa tarkemmin häirintätilanteita uhrien yksityisyyden suojaan vedoten. Hän ei kerro uhrien sukupuolta tai muita yksityiskohtia mutta vahvistaa, että tapaukset kohdistuivat keskuksen työntekijöihin.

Keskuksen henkilöstö vei Saarelaisen käytöksestä tiedon Arvoselle alkuvuonna 2019. Hänen mukaansa asiaa alettiin käsitellä valtionhallinnosta tutulla tavalla ja prosessissa oli mukana muun muassa työterveyshuolto ja työsuojelu.

–  Sen (prosessin) seurauksena Matti Saarelainen joutui lähtemään keskuksesta, sanoo Arvonen.

Arvonen myös itse keskusteli Saarelaisen kanssa tapahtumista.

Hän kertoo esittäneensä osaamiskeskuksen johtokunnalle Saarelaisen siirtämistä johtajan tehtävästä sivuun, ja johtokunta hyväksyi esityksen.

STT:n tietojen mukaan Saarelainen oli myös esiintynyt päihtyneenä eräässä tilaisuudessa, jossa hän edusti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta. Arvonen sanoo, että Saarelaisen kanssa nousi esiin myös päihtymykseen liittyvä tilanne, mutta keskustelussa pääpaino oli häirintätapauksissa.

Julkisuudessa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukseen on Suomen valtionjohdossa suhtauduttu myönteisesti siitä saakka, kun keskuksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin ja keskus aloitti toimintansa vuonna 2017.

Osaamiskeskus on itsenäinen organisaatio, jonka pääkonttori on Suomessa. Nimensä mukaisesti keskus keskittyy tutkimaan hybridivaikuttamista ja auttamaan jäsenvaltioitaan ymmärtämään yhteiskunnan haavoittuvuuksia.

Tarvetta erilaisten hybridiuhkien ymmärtämiselle alkoi syntyä Euroopassa varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Nykyisin keskukseen on liittynyt 32 valtiota. Keskus kertoo tekevänsä myös vahvaa yhteistyötä Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton kanssa.

Keskus itsessään ei ole Suomen valtiollinen toimija, mutta sen kytköksiä valtionhallintoon voi kutsua vähintään vahvoiksi. Esimerkiksi johtokunnan puheenjohtajana keskuksen alusta saakka toiminut Jori Arvonen oli valtioneuvoston kansliassa EU-asioista vastaava alivaltiosihteeri. Vuoden 2021 lopussa hän siirtyi viestintätoimisto Milttonin palvelukseen.

Keskuksessa on ollut töissä myös useita valtionhallinnossa uraa tehneitä työntekijöitä.

Tällainen työntekijä oli myös Matti Saarelainen, joka siirtyi suojelupoliisista valtioneuvostoon projektipäälliköksi uuden keskuksen perustamista varten. Kun keskus oli aloittamassa toimintaansa, johtokunta nimesi Saarelaisen sen ensimmäiseksi johtajaksi.

Saarelaisen lähdön jälkeen syksyllä 2019 osaamiskeskuksen johtajaksi valittiin Ulkopoliittisen instituutin johtajana toiminut Teija Tiilikainen.

Saarelainen palasi puolestaan entisen työnantajansa suojelupoliisin palvelukseen. Hänen virkanimikkeensä muuttui paluun myötä osastopäälliköstä erityisasiantuntijaksi, ja siinä tehtävässä hän toimi siihen saakka, kunnes siirtyi viime syksynä eläkkeelle.

Saarelaisen aiempaa toimintaa on käsitelty julkisuudessa myös sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022. Saarelaisen epäillään Ulkomaalaisviraston johtajana myötävaikuttaneen siihen, että Vladimir Putinin lähipiiriin kuulunut Gennadi Timtshenko sai Suomen kansalaisuuden 1990-luvun lopussa.

Iltalehti kertoi alkuvuonna 2022, että suojelupoliisi oli jo kansalaisuushakemuksen aikaan kiinnostunut Timtshenkosta, mutta siltä ei pyydetty lausuntoa kansalaisuusasiassa. Sittemmin miljardiomaisuuden kerännyt Timtshenko on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi EU:n pakotelistalla.

Saarelainen on julkisuudessa kommentoinut, ettei Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyssä ollut mitään ihmeellistä.

Hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2022 sen jälkeen, kun suojelupoliisi päätti tehdä hänestä uuden turvallisuusselvityksen.

Herää vielä kysymys, miksi ulkopoliittisesti Suomelle merkittävän keskuksen johtajavaihdoksen taustoja ei ole aiemmin tullut julkisuuteen.

Yksi syy voi löytyä lainsäädännöstä. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen asema on säädetty erillisellä lailla, ja keskuksen asema on hyvin itsenäinen. Vaikka Suomi rahoittaa sen toimintaa, ei keskukseen sovelleta esimerkiksi julkisuuslainsäädäntöä tai kaikkia muita lakeja, jotka sitovat valtionhallintoa.

Toinen syy saattaa olla julkisuuden hallinnassa. Keskuksen johtokunnalla on edustus sen jokaisesta jäsenmaasta. Arvosen ohella johtokunnassa istuu nykyisin Suomen hybridisuurlähettiläs.

Arvonen sanoo, ettei Saarelaisen lähdön taustoja avattu julkisuuteen häirinnän uhrien suojelemiseksi.

–  Minulla on jäänyt sellainen käsitys, että se miten asia käsiteltiin sai sekä osallistujamaiden että keskuksen henkilökunnan piirissä arvostusta, sanoo Arvonen.

On epäselvää, miten tapahtumien aikaista poliittista johtoa tiedotettiin osaamiskeskuksen johtajavaihdoksen syistä. Arvonen kertoo yli kaksi ja puoli vuotta tapahtumien jälkeen, ettei muista, veikö asiasta tietoa eteenpäin esimerkiksi ulkoministerille tai pääministerille.

STT ei tavoittanut entistä pääministeriä Juha Sipilää (kesk.). Tapahtumien aikainen ulkoministeri Timo Soini (ps.) puolestaan kertoo, ettei Saarelaisen lähdön syy tullut aikanaan hänen tietoonsa.

Soinin ministerikaudella ulkoministeriössä oli esillä useita häirintätapauksia, joiden vuoksi ministeriö päivitti omat ohjeistuksensa häirintätilanteiden käsittelyyn.

–  HybridCoE on itsenäinen yksikkö, ja se on toiminut tässä niin kuin on parhaaksi katsonut, Soini viestii STT:lle.