Sanna Marin oli Brysselissä vaitonaisena Ukrainan Hornet-pyynnöstä: keskustelua Ukrainan tarpeista on hänen mukaansa käyty "yleisellä tasolla" ja "kansainvälisellä tasolla"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei suostunut kommentoimaan sitä, kenelle Ukrainan pyyntö Hornet-hävittäjistä on mennyt. Häneltä kysyttiin asiasta, kun hän saapui EU-maiden poliittisten johtajien huippukokoukseen Brysseliin torstaina.

– En tietenkään pysty tässä kertomaan luottamuksellisista keskusteluista eri maiden välillä. Voin yleisellä tasolla todeta, että Ukraina on pyytänyt Suomelta apua aivan kuten kaikilta muiltakin jäsenmailta – unionin mailta – saadakseen lisää aseistusta maahan.

Marin sanoi, että keskustelua Ukrainan tarpeista on käyty ”yleisellä tasolla” ja ”kansainvälisellä tasolla” jo pidemmän aikaa. Hän totesi Ukrainan tarvitsevan ammuksia mutta myös esimerkiksi tankkeja, ilmapuolustusta ja hävittäjiä.

Marin ei suostunut kommentoimaan asiaa, mutta sanoi pyyntöjen tulevan niihin ministeriöihin, joiden hallinnonalaa asiat yleensä koskevat. Presidentinkansliasta kerrottiin aiemmin STT:lle sähköpostivastauksessa, että materiaalipyynnöt kulkevat perinteisesti puolustushallinnon kautta.

Marin ei suostunut kommentoimaan millään tavalla luottamuksellisia keskusteluja.

Marinilta kysyttiin myös siitä, onko hänellä yhteinen näkemys presidentin kanssa asiasta ja siihen liittyvästä marssijärjestyksestä.

– Kun Suomi keskustelee aseellisesta tuesta Ukrainalle, siitä keskustellaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, valtioneuvoston kanssa [ja] tp-utvan kokouksissa. Sen lisäksi valtioneuvosto omalta osaltansa [ja] presidentti omalta osaltansa ovat päätöksen toimeenpanijoita. Eli kyllä näistä kaikista paketeista on yhdessä keskusteltu ja tullaan jatkossa keskustelemaan.

Suomessa Hornetit ovat aiheuttaneet suuren keskustelun, joka alkoi Marinin mediakommenteista Ukrainassa.

Presidentti, puolustusministeri ja ulkoministeri eivät olleet kertomansa mukaan tietoisia, että Marin aikoo jollain tavalla avata keskustelun Hornet-avusta mediassa. Heidän mukaansa asiasta ei oltu aiemmin käyty keskustelua.

Myöhemmin Marin on kertonut, että hän kävi asiasta keskustelua Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa jo ennen kuin vastasi medialle kysymyksiin asiasta.

Suomessa presidentti ja keskeiset ministerit ovat yleensä hakeneet korostetun yhtenäistä viestiä ulkopolitiikassa. Marin ei suoraan vastannut torstaina kysymykseen siitä, halusiko hän haastaa tätä tapaa vai oliko kyse vahingosta.

– Suomen linja on yhtenäinen. Me tuemme Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. Ja Ukrainalla on monenlaisia tarpeita saada aseistusta maahan. Suomi on omalta osaltansa 13 aseapupakettia tehnyt, valmistelemme neljättätoista. Olemme valmiita jatkamaan tätä apua ja tukea myös sen jälkeen.

Marinin mukaan voidaan käydä keskustelua siitä, minkälaista apua annetaan.

– Tämä keskustelu käydään niillä foorumeilla, joihin se kuuluu. Tietenkin me tiedämme, että keskustelua esimerkiksi hävittäjien toimittamisesta Ukrainalle [ja] ilmapuolustuksesta käydään laajasti eurooppalaisella tasolla kumppanimaiden kanssa. Monet maat ovat näitä päätöksiä jo tehneet.

Marinin mukaan Suomessa ei päästä tätä keskustelua pakoon, vaikka esimerkiksi Suomen geopoliittinen sijainti on huomioitava päätöksissä.

– Itse näen, että me olemme tehneet päätöksen uusista hävittäjistä, uusien hävittäjien hankinnasta. Ja kyllä me mielestäni voimme keskustella siitä, mitä me tälle kalustolle teemme, josta me luovumme.