Presidentti Niinistö tiukkana: Venäläisillä kiinteistönomistajilla ei erityisoikeutta viisumiin
Presidentti Sauli Niinistö olisi valmis kiristämään perusteita, joilla Suomi myöntää ulkomaalaisille viisumeita. Hän pitää ongelmallisena käytäntöä, jossa kiinteistön tai asunnon omistaminen Suomessa on muodostanut perusteen viisumin saantiin.
– Meillä on nähty kiinteistön tai asunnon omistaminen Suomessa viisumin saantia tukevana seikkana. Minusta se ei ole tarpeen, Niinistö sanoi tavatessaan politiikan toimittajia torstaina Presidentinlinnassa.
– Nyt olisi ehkä syytä ilmoittaa selvästi, että Suomessa ilmoituspäivän jälkeen hankittava kiinteistö ei muodosta mitään erityistä myönteistä perustetta viisumin saantiin. Tällä ehkä voitaisiin välttää niitä omistuksenjakoja tai myös kiinteistökauppoja, joista moni on ollut huolissaan.
Niinistö otti esille myös ajatuksensa niin sanotun bulvaanilainsäädännön kehittämisestä Suomessa. Hänen mukaansa Suomen nykyinen lainsäädäntö jättää mahdollisuuksia bulvaanitoimintaan.
– Ja jos joku kätkee toimintansa bulvaanien taakse, silloin on jotain hämärää aina tekeillä. Minusta reippaaseen toimintaan nimenomaan bulvaanilain suhteen olisi nyt korkea aika. Olen siitä usean hallituksen kanssa jo aikaisemmin käynyt keskusteluja.
Niinistön mielestä viisumeita voidaan edelleen myöntää perheyhteyksien ja mahdollisesti myös opiskelun sekä työssäkäynnin perusteella. Ongelmaksi Niinistö näkee jo olemassa olevat viisumit, joita Suomi on myöntänyt venäläisille noin 100 000.
– Täytyy muistaa, että sielläkin on joukossa sellaisia tapauksia, jotka ollaan valmiita hyväksymään.
Niinistö korosti, että viisumin saaminen ei kuitenkaan ole subjektiivinen oikeus.
– Viisumin myöntäjällä on aina harkintavalta.
Turistiviisumien osalta on hänen mukaansa äärimmäisen tarpeellista, että Schengen-maiden kesken muodostuu yhtenäinen linja.
– Jos joku Schengen-maa Moskovassa myöntää viisumin, mutta sitten rajalla ilmoitetaankin, että ei tämä kelpaakaan enää, niin silloin tavallaan rintamalinja siirtyy. Se ei olekaan enää Suomen rajaviranomainen valvomassa Venäjältä tulijoita, vaan se on Schengen-alueen sisäinen omituinen tilanne: toinen myöntää, toinen epää.
Niinistö otti kantaa myös Ukrainan tilanteeseen. Hänen mukaansa on vaikea nähdä, että Venäjä kykenisi tällä hetkellä välittömiin suuriin vastatoimiin. Ukraina on viime päivinä vallannut nopeaan tahtiin takaisin Venäjän hallussa olleita alueita.
Niinistö piti mielenkiintoisena, että sotaa koskeva keskustelu on viime viikkoina ollut Venäjän sisällä entistä avoimempaa, ja siihen osallistuvat myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole sitä aikaisemmin tehneet.
Suomen Nato-prosessista Niinistö totesi, että Turkki on edelleen ”kirjoittamaton lehti”. Toinen kysymysmerkki Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin suhteen on Unkari.
Niinistö arvioi, että muista jäljellä olevista maista Kreikka ja Espanja hoitanevat ratifioinnin syyskuun aikana.
Hintojen nousun ja energiakriisin keskellä eläville suomalaisille Niinistöllä oli rohkaiseva viesti: ensi talvesta selvitään.
– Me olemme selviytyneet paljon pahemmistakin tilanteista.