Onko ensi talvena taas edessä raju sähkökriisi? – Näin vastaa energiapomo
Suomalaiset joutuivat kuluneena talvena totuttelemaan sähkön korkeisiin hintoihin. Energian riittäävyyskin herätti laajaa huolta. Mutta miltä näyttää ensi talvi? Onko silloin taas edessä uusi sähkön hintakriisi?
Samanlaiseen huoleen ei ole syytä, vakuuttaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä Suomenmaalle.
Leskelän mukaan sähkön hintaan ja riittävyyteen vaikuttavat ennusteet näyttävät tässä vaiheessa huomattavasti paremmilta kuin vuosi sitten.
Keskeisin syy tilanteen kohenemiseen on Suomen oman sähköntuotantokapasiteetin lisääntyminen. Olkiluoto 3 on alkanut pyöriä markkinaehtoisesti ja tuulivoimaa on ehtinyt tulla vuoden aikana lisää.
Kun sähköntuotantoa on riittävästi, ovat myös hinnat halvemmat. Oma sähköntuotanto helpottaa myös muualta Euroopasta tulevia hintaheijastuksia.
Myös Euroopassa tilanne on parantunut. Leskelä muistuttaa, että sähkön hintakriisi johtui ennen kaikkea maakaasun hinnoista. Sitä piti korkealla Venäjän kaasuhanojen sulkeutuminen Ukrainan sodan vuoksi.
Tällä hetkellä Euroopan maakaasuvarastojen täyttöaste näyttää Leskelän mukaan tosi hyvältä suhteessa vuoden takaiseen. Kaasulle on myös ehditty kehittää korvaavia energiamuotoja.
– Monet fundamentit näyttävät siltä, että ensi talvesta tulee paljon edellistä helpompi. Myös hintoja ennustavat futuurit ovat tällä hetkellä alhaiset, Leskelä pohtii.
Leskelä kuitenkin muistuttaa, että aina voi tapahtua jotain yllättävää. Se on otettava huomioon etenkin nykyisessä maailmantilanteessa, jolloin riskit Ukrainan sodan eskaloitumiselle ovat mahdollisia.
– Kaikkea voi tapahtua. Merenpohjassa oleviin energiayhteyksiin voi tulla iskuja, kuten olemme nähneet. Mutta jos ei tule mitään isoja geopoliittisia yllätyksiä, tilanne on aika hyvä.
Sitä tosiasiaa kohentunut tilanne ei kuitenkaan muuta, että sähkön hinta yleensä nousee talvella.
Hinta voi nousta paikoin korkeallekin, jos tulee pitkiä ja tuulettomia pakkasjaksoja. Ihmiset kuluttavat silloin sähköä enemmän, mutta tuulisähköä on niukasti tarjolla.
Leskelä uskoo, että ihmiset ovat kuitenkin viime talvena oppineet varautumaan sellaisiin tilanteisiin hyvin.
– Jos hinnat lähtevät nousuun, kotitalouksilta, yrityksiltä ja myös raskaalta teollisuudelta löytyy keinoja vähentää kulutusta. Yhteiskunta on paljon paremmin varautunut sellaiseen kuin vielä vuosi sitten.
Hintojen raju vaihtelu on Leskelän mukaan uudenlainen, mutta pysyväksi jäävä ilmiö, johon kuluttajat joutuvat totuttelemaan. Iso merkitys on juuri sillä, miten kuluttajat onnistuvat säätelemään omaa sähkön käyttöään.
Leskelän mukaan kuluttajien sähkön käytön säästötalkoot vaikuttivat osaltaan paljon siihen, että sähkökriisistä selvittiin viime talvena kohtuullisen hyvin. Ratkaisevaa oli leuto talvi Suomessa ja Euroopassa, mutta pahimpien pakkasjaksojen kulutuspiikkejä onnistuttiin tasoittamaan kuluttajien ansiosta.
– Sähkön kulutuksen joustoa on usein aliarvioitu erilaisissa laskelmissa, mutta viime talvi osoitti, kuinka iso merkitys sillä on. Viime syksyn kriisiviestintä ei ollut yhtään liioiteltua.
Leskelä myöntää että sähkökriisi kohteli kuluttajia hyvin eri tavoin.
Osa selvisi halvoilla kiinteähintaisilla sopimuksilla jopa koko talven yli. Osa taas joutui sitoutumaan hyvin kalliisiin määräaikaisiin hintoihin, eivätkä he pääse niistä vielä pitkään aikaan irti, vaikka hinnat ovat laskeneet.
Tilanteeseen ei Leskelän mukaan ole helppoja ratkaisuja. Sähköyhtiöt eivät voi kalliita kiinteähintaisia sopimuksia purkaa ilman rahallista korvausta, sillä yhtiöt ovat Leskelän mukana ostaneet kiinteähintaisten sopimusten sähkön johdannaismarkkinoilta myyntihetken korkeilla hinnoilla.
Suomi on osa Euroopan yhteismarkkinaa. Leskelän mukaan Suomea kuitenkin suojaa se, että maa sijaitsee kaukana pohjolan perukoilla. Kapasiteetti siirtää sähköä täältä muualle on rajallinen.
Suomeen on perinteisesti tuotu isoja määriä sähköä etenkin Pohjois-Ruotsista. Suomi tarvitsee sitä yhä, mutta parantuneen oman tuotannon vuoksi ei enää niin paljon.
– Ennen meillä maksettiin sähköstä keskimääräisesti enemmän kuin Ruotsissa, mutta jatkossa sitä tilannetta ei ole. Hinta voi paikoin olla jopa Ruotsia alempi.
Leskelän mukaan Suomi on muutenkin muuta Eurooppaa paremmassa asemassa.
Ranskassa ydinvoimaloiden huoltokatkot eivät ole vielä täysin helpottaneet. Leskelän mukaan Ranska käy ensi talven sähkökauppaa 2–3 kertaa Suomea korkeammilla hinnoilla. Saksassakin hintataso ensi talven sähköstä on yli kaksi kertaa Suomea suurempi.
Leskelän mukaan Suomen kilpailukykyiseen sähkön hintaan kohdistuu pitkäaikaista luottamusta. Siitä esimerkkinä ovat Suomeen tulevat isot vetytalouden investoinnit.
– Meidän mahdollisuus saada investointeja tänne sähköntuotannon vuoksi on aivan eri tasolla kuin muualla Euroopassa. Se tuo työtä ja verotuloja Suomeen.