Näkökulma: Rinteen viisikko vie Suomen 2020-luvulle uusin eväin

Helsingin uuteen keskuskirjasto Oodiin saapui aamulla seiskan ratikalla viisi silmin nähden helpottunutta ja tyytyväistä puoluejohtajaa.

Lähes kuukauden vieneen rutistuksen jälkeen kansalaisille avoimessa tilaisuudessa esiteltiin uusi hallitusohjelma, joka vie maan 2020-luvulle kunnianhimoisin ilmasto-, työllisyys- ja sosiaalipoliittisin tavoittein.

Tuleva pääministeri Antti Rinne (sd.) korosti, että hallitus nojaa ohjelmansa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouskasvuun. Sitä lähdetään nyt tavoittelemaan punamultavihreällä hallituskokoonpanolla, jollaista maassa ei ole ennen nähty – ilman leikkauslistoja.

Rinteen vetämä neuvotteluprosessi oli hyvin erikoinen, kun talouden realiteettien ei ensin annettu rajoittaa neuvottelijoiden luovuutta. Lopputuloksena on jättimäinen, liitteineen peräti 190 sivun paksuinen nivaska visioita, toteutettavia uudistuksia ja selvitettäviä asioita.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä myönsi, että neuvotteluissa oli vaikeitakin hetkiä, kun talouden raamipuut olivat hakusesssa. Lopputulokseen hän oli kuitenkin erittäin tyytyväinen.

Työllisyyskehityksestä kuitenkin riippuu, kuinka pitkälle ohjelma pystytään lopulta toteuttamaan. Työllisyysaste pitäisi hinata 75 prosenttiin, mikä merkitsisi työllisyyden kasvua vaalikauden lopulla noin 60 000 henkilöllä.

Työllisyyden nostamisessa hallitus nojaa käytännössä nyt vahvasti työmarkkinajärjestöihin ja yrittäjillä laajennettuun kolmikantaan. Palkansaajaliikkeeltä pitäisi nyt saada myönnytyksiä muun muassa työttömyysturvan uudistamisessa ja paikallisessa sopimisessa. Ensimmäinen nippu toimenpiteitä tarvitaan jo loppukesän budjettineuvotteluihin.

Uuden hallituksen talouspolitiikan onnistuminen on joka tapauksessa pitkälti kiinni SDP:n työmarkkinasuhteista ja hallituksen painavat taloussalkut saaneen keskustan kantista ja pelisilmästä harjoittaa oikein painotettua ja ajoitettua finanssipolitiikkaa.

Elinkeinopolitiikka on keskustalle tuttua sarkaa, mutta valtiovarainministerin salkkua keskustalaiset eivät ole kantaneet 32 vuoteen. Siinä tehtävässä saa kyllä varautua melkoiseen pommitukseen myös oppositioon luiskahtaneen kokoomuksen taholta, jos kuri lipsuu ja tavoitteet pääsevät karkuun.

Verotuksessa Rinteen kokoonpano ehti jo ärsyttää kokoomusta karsimalla kotitalousvähennystä 95 miljoonalla. Yhteensä verotukseen tehdään 730 miljoonan euron korotukset nostamalla muun muassa tupakan, alkoholin ja polttoaineiden verotusta.

¨  

Kes­kus­ta saat­toi pe­la­ta Sää­ty­ta­lon pöy­dis­sä kyn­nys­ky­sy­myk­sil­lään niin ko­vaa kuin vain suin­kin keh­ta­si. 

Keskustan karmaisevan tappion paljastuttua vaali-iltana harva uskoi puolueen löytävän itsensä seuraavasta hallituksesta.

Tarjoutunut tilaisuus puolueelle tärkeiden asioiden puolustamiseen kuitenkin kannatti käyttää. Sinipunahallituksen momentumin mentyä hallitustunnusteluissa neuvotteluasetelma oli vahva ja keskusta saattoi pelata Säätytalon pöydissä kynnyskysymyksillään niin kovaa kuin vain suinkin kehtasi. 

Lopputuloksena on, että keskusta sai myös läpi lähes kaiken vaatimansa: kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena, perusturvaa korotetaan, sote rakennetaan 18 maakunnan pohjalle, eikä yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä. Maatalousyrittäjille ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota ja maan eri osien kehittämisestä huolehditaan tasapuolisesti.

Ilmeistä on, että Säätytaloon kokoontuneesta porukasta varsinkin vihreät ja vasemmistoliitto joutuivat tinkimään omista tavoitteistaan tuntuvasti keskustan vaatimuslistan edessä.

Ministerisalkkuja uuteen hallitukseen tuli 19 aiemmin uumoillun 18 salkun sijaan. 

RKP sai lopulta rutistettua itselleen toisen salkun, koska yhdellä ministerillä hallituksen kokousrutiinien pyörittäminen kävisi käytännössä liian vaikeaksi.

Salkkujaosta löytyi lopulta ilmeisesti kaikkia puolueita tyydyttävä ratkaisu. Seitsemän salkkua saava pääministeripuolue SDP on tyytynyt enimmäkseen ministeriöiden kakkossalkkuihin, keskusta saa kovat taloussalkut ja puolueelle tärkeän maatalousministerin paikan. 

Kaivattua opetusministerin postia ei tullut keskustalle tälläkään kertaa, mutta lohtua tuo samasta ministeriöstä lohkaistu tiede- ja kulttuuriministerin salkku. Painoarvoltaan viime vuosikymmeninä tuntuvasti nousseelle puolustusministerin paikallekin istuu jälleen keskustalainen kolmen vaalikauden tauon jälkeen.

Salkkujaon suuria onnistujia oli myös vihreät. Puolue sai havittelemansa ulkoministerin ja ympäristö- ja ilmastoministerin salkut ja pääsee myös maahanmuuttopolitiikan avainpaikalle sisäministerin tehtävästä käsin.