Ministeripestin jälkeen jopa vuoden karenssi, jos seurataan Ruotsin mallia

Hallituksen ministerien siirtymistä uusiin tehtäviin saatetaan jatkossa rajoittaa karenssilla eturistiriitojen ehkäisemiseksi. Karenssi voisi kestää jopa vuoden ministerintehtävän päättymisestä.

Uudistus oli määrä saada eduskunnan käsittelyyn tässä kuussa, mutta hallituksen esitys lykkääntyy ensi vuoteen ja jää tällä tietoa huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan käsiin.

Karensseja suomalaisministereille on vaatinut muun muassa Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco.

Käytännössä tehtävänsä jättävälle ministerille maksettaisiin palkkiota mahdolliselta karenssiajalta. Hallituksessa ei ole tehty linjauksia uudistuksesta, mutta asiaa valmistelleen virkamiehen mukaan mallina saattaisi toimia Ruotsissa aiemmin tänä vuonna säädetty laki.

– Uskon, että se voisi noudatella varsin paljon tuota ruotsalaisten mallia, jossa karenssi on maksimissaan 12 kuukautta, mutta tätä ei ole millään tavalla lyöty lukkoon, sanoo lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro valtioneuvoston kansliasta STT:lle.

Ruotsissa karenssilailla voidaan rajoittaa ministerien ja valtiosihteerien siirtymistä uusiin tehtäviin enintään vuoden ajan tehtävän päättymisestä. Laki koskee siirtymistä muihin kuin valtion töihin eli käytännössä yksityistä sektoria.

Ruotsissa riskinä on pidetty sitä, että yksityisen palvelukseen siirtyvä voisi käyttää väärin tietoa, osaamista tai yhteyksiä vanhoihin kollegoihinsa – ja näin ollen aiheuttaa vahinkoa valtiolle.

– Pelkästään epäilys väärinkäytöksestä voi aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai luottamuksen heikentymistä viranomaisiin, Ruotsin hallitus kirjoitti esityksessään viime keväänä.

Lisäksi länsinaapurissa on kiinnitetty huomiota mahdolliseen riippuvuussuhteeseen, joka saattaa syntyä vielä tehtäväänsä hoitavan ministerin ja mahdollisen uuden työnantajan välille.

– Kun henkilö on vielä valtion palveluksessa, voi lupaus uudesta työsuhteesta toisella työnantajalla aiheuttaa riskin asiattomaan vaikuttamiseen.

Suomessa ministerien karensseista ei ole säädetty laissa. Valtion virkamieseettinen neuvottelukunta on suositellut, että ministerit sitoutuvat ilmoittamaan, jos aikovat siirtyä ministerin tehtävästä toisiin tehtäviin.

Helopuron mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ministerit ovat näin myös tehneet. Sitoutuminen koskee ministeriaikaa, mutta ei sen jälkeistä aikaa.

– Jos tällainen tilanne olisi tullut, että joku ministereistä olisi lähtenyt kesken kauden, niin hallitus on sitoutunut siihen, että ministerit ilmoittavat virkamieseettiselle neuvottelukunnalle tilanteesta. Tällaisia tilanteita ei ole tullut, Helopuro kertoo.

Karenssilain uudistuksen valmistelu alkoi virallisesti elokuussa, mutta valmista ei ole vielä tullut. Helopuron mukaan uudistus ei etene eduskuntaan ainakaan tällä vaalikaudella eli ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, mutta lausuntokierrokselle ehdotus saattaa lähteä vielä nykyisen hallituksen aikana.

– Jos tämä uudistus etenee, todennäköisesti uuden hallituksen kanssa käydään uudet keskustelut asiasta, hän sanoo.