Ministeri: Ei normien keventämistä varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin ja kelpoisuusehtoihin
Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin ja kelpoisuusehtoihin ei ole tulossa muutoksia osana kuntia koskevaa normien keventämistä, sanoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Hän totesi keskiviikkona aamupäivällä tiedotustilaisuudessa, että linjaus on tehty arvovalintana.
– Vaikka niillä varmasti euromääräisesti olisi kunnille iso merkitys, että voitaisiin antaa lisää väljyyttä kasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen.
Myöskään erillisestä esiopetuksen kokonaisuudesta ei olla Ikosen mukaan luopumassa.
Valtiovarainministeriö keräsi talvella 2024 kunnilta ja muilta organisaatioilta ehdotuksia siitä, missä tehtävissä ja palveluissa kunnille voitaisiin antaa enemmän vapautta keventämällä yksityiskohtaista sääntelyä. Näitä ehdotuksia tuli yhteensä 468.
Ikonen kertoi, että ehdotuksista 90 on edennyt tai etenemässä joko kokonaan tai osittain. Nämä liittyvät esimerkiksi oppimisen tuen hallinnolliseen työhön sekä kaavoituksen ja rakennuslupaprosessin sujuvoittamiseen.
Arviointi on kesken 177 ehdotuksen osalta. 131 ehdotuksen osalta on jo linjattu, että niitä ei edistetä säädösmuutoksina. Kunnilta ei esimerkiksi aiota siirtää tehtäviä hyvinvointialueille.
Joukossa oli myös ehdotuksia, joihin vaikuttaa EU-sääntely. Joidenkin osalta todettiin, että lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisellään esitetyn muutoksen toteuttamisen kunnille.
Normien keventämisohjelma on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan.
Kuntaliitto katsoo, ettei norminpurkuhankkeessa ole onnistuttu. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan eduskunta on tällä hallituskaudella antanut toistaiseksi kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt 17.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa tiedotteessa, etteivät normien kevennykset tosiasiallisesti vähennä kuntien työtä tai hallinnollista taakkaa juuri ollenkaan.
– Osa kevennyskohteista saattaa jopa lisätä kuntien työtä. Kuntien näkökulmasta hallituksen norminpurkuhanke on siis toistaiseksi epäonnistunut, eikä lisää luottamusta valtionhallinnon ohjaukseen, Karhunen sanoo.
Hän huomauttaa, että kuntien rahoitusta on jo norminpurun varjolla leikattu 23 miljoonalla eurolla. Siksi valtionosuusleikkaus pitäisi hänen mielestään poistaa.
Ikonen kertoi tiedotustilaisuudessa myös, että huhtikuun alussa käydään pyöreän pöydän keskustelu siitä, miten kuntien eroja voitaisiin huomioida niiden tehtävissä.
Ikonen huomautti, että vaikka kunnat ovat erilaistumassa, lainsäädäntö on kaikille kunnille käytännössä sama.
Hänen mukaansa Suomessa pitää uskaltaa pohtia, vaaditaanko kaikilta kunnilta samoja asioita.
– Luhangalla on alle 700 asukasta, Helsingissä on pian 700 000 asukasta. Kuntien resurssit, kapasiteetit ja lähtökohdat, näkökulmat, ovat hyvin erilaisia.