Kuinka usein astianpesukoneen sihti pitää puhdistaa? – Asiantuntija antaa selvän nyrkkisäännön

Arki

Sen me kaikki löydämme joka päivä edestämme: tiskit. Likaiset astiat täytyy jaksaa puhdistaa joko astianpesukoneessa tai käsin.

Arjen kiireessä kuitenkin helposti unohtuu, että itse pesuväline täytyy myös säännöllisesti puhdistaa.

Tiskiharjan kohdalla riittää säännöllinen pesu kuumalla vedellä ja astianpesuaineella. Harja kannattaa myös säännöllisesti vaihtaa uuteen.

Astianpesukoneesta täytyy muistaa puhdistaa sihti säännöllisesti. Myös koko kone täytyisi pestä aika ajoin.

Mutta kuinka usein? Ja miten se parhaiten tehdään?

– Hyvä nyrkkisääntö sihdin puhdistamiseen on noin kerran kuussa, sanoo Marttaliiton asiantuntija Taru Karonen Suomenmaalle.

Paljon riippuu Karosen mukaan siitä, kuinka usein astianpesukonetta käyttää. Moni joutuu pestä yhden koneellisen joka päivä, toisille riittää kaksi pesua viikossa.

Kerran kuussa tehtävä tarkistus on Karosen mukaan kuitenkin helppo muistaa. Hän vinkkaa kirjoittamaan kalenteriin esimerkiksi joka kuukauden ensimmäisen päivän kohdalle A-kirjaimen, joka muistuttaa sihdin puhdistamisesta.

– Tietenkin sitä sihtiä kannattaa aina tyhjennyksen yhteydessä vähän vilkaista, että onko siihen jäänyt mitään isompaa. Puhdistusta voi tehdä sitten sitä mukaa. Silti puhdistaisin sihdin vähän perusteellisemmin kerran kuussa.

Sihdin päältä kannattaa ensimmäiseksi poistaa suurimmat roskat bio- tai sekajätteeseen.

Sen jälkeen sihti on syytä irrottaa. Karosen mukaan monissa malleissa tiskikoneen alakori täytyy ensin poistaa, jotta sihtiin pääsee käsiksi. Joissakin malleissa myös alin suihkuvarsi täytyy ottaa ensin pois.

– Sihdissä on yleensä jokin kahva, jonka vieressä näkyy nuoli. Nuolen suuntaan kääntämällä sihti irtoaa, Karonen kertoo.

Hän kehottaa irrottamaan kaikki sellaiset osat, mitkä käyttöohjeen mukaisesti on saatavissa irti. Yleensä siitä on irrotettavissa putkilomainen siivilä ja laakea pohjasuodatin.

– Yleensä ne on suunniteltu aika intuitiivisiksi, eli niissä ei joudu juurikaan mitään ylimääräistä vääntelemään tai kääntelemään.

Osat pestään lämpimällä vedellä ja käsitiskiaineella. Pesussa voi käyttää tiskiharjaa tai sientä.

Karonen vinkkaa kurkkaamaan myös aukkoon, josta sihti on poistettu. Sinne on joskus saattanut kertyä likaa, joka on syytä myös puhdistaa.

Pesun jälkeen osat laitetaan takaisin paikoilleen. Karonen kehottaa noudattamaan valmistajan ohjeita ja varmistamaan, että osat napsahtavat kunnolla kiinni.

Samassa yhteydessä kannattaa pyyhkiä kostealla koneen täyttöaukon tiivisteet ja kannen reunat. Niihin kun pääsee helposti valumaan jäämiä ruoista ja juomista.

Kunnon pesu astianpesukoneeseen kannattaa tehdä Karosen mukaan 3–4 kertaa vuodessa käyttöasteen mukaan.

Tällöin kone pestään kuumalla ohjelmalla tyhjänä. Pesun tarkoitus on irrottaa koneesta ja sen putkistoista lika- ja kalkkisaostumia.

Koneen pesuun voi ostaa kaupasta siihen erikseen tarkoitettuja aineita.

Karonen suosittelee tekemään pesun kuitenkin sitruunahapolla. Sitä löytää tavallisesta ruokakaupasta, yleensä maustehyllystä. Sitruunahappo on myrkytön ja lisäaineeton. Se irrottaa saostumia hyvin tehokkaasti.

– Sitruunahappokäsittely ei oikeastaan vaadi mitään sen kummempaa kuin annostelun ja pesuohjelman valitsemisen, Karonen sanoo.

Sitruunahappoa laitetaan 2–3 ruokalusikallista pesuaineen annostelulokeroon. Pesuohjelmaksi riittää 60–65 asteen pesu. Jotkut käyttävät vielä kuumempiakin ohjelmia, jos sellaisia koneessa on.

Kun pesuohjelma on pyörinyt, laitetaan annostelukokeroon tavallista astianpesuainetta. Sen jälkeen kone laitetaan uudestaan tyhjänä käyntiin samalla pesuohjelmalla. Tällöin sitruunahapon irrottamat saostumat ja muut liat peseytyvät kunnolla pois.

– Joissain koneissa on mahdollista keskeyttää sitruunahappopesu ennen kuivauksen alkamista. Tällöin irronneet saostumat voi pyyhkiä pois kostealla rätillä ennen kuin kuivausohjelma kuivattaa niitä takaisin kiinni koneen osiin. Mutta tämä vaihe ei ole välttämätön, Karonen summaa.

Koneen pesemisen yhteydessä on hyvä tarkistaa liitosputkien kunto. Myös koneen alla oleva vesitiivis alusta on syytä tarkistaa. Näin voidaan pienentää vesivahinkojen riskiä.

Sihdin puhdistaminen ja koko tiskikoneen peseminen ovat Karosen mukaan tärkeitä työvaiheita siksi, että ne pidentävät koneen käyttöikää.

Säännöllisesti tehdyt huoltotoimenpiteet pitävät koneen paremmassa kunnossa. Tällöin se kestää toimintakuntoisena myös pidempään.

Jos huolto- ja puhdistustoimet unohtuvat, alkaa kone usein helposti haisemaan.

Seuraus voi olla myös se, että astiat eivät enää puhdistu niin hyvin. Juomalasit saattavat jäädä sameiksi tai laikukkaiksi, astioihin saattaa jäädä ruoka-ainejäämiä.

– Astianpesukone on yleensä vähän enemmän rahaa vaativa hankinta. Siinäkin mielessä kannattaa huolehtia sen kunnosta hyvin, ettei joudu liian tiheään vaihtamaan konetta.

Usein kysytty kysymys on myös se, mitä astianpesukoneessa saa pestä ja mitä ei.

Karosen mukaan suurin osa kodin arkikäytössä olevista astioista voi hyvin pestä koneessa.

Käsinpesua vaativat usein erilaiset juhla-astiat. Esimerkiksi kultareunaiset ja käsinmaalatut kahvikupit asetteineen on parempi pestä käsin. Kultaukset ja maalaukset saattavat helposti kulua koneessa pois.

Myös kevyet ja ohuet kristallilasit vaativat usein käsinpesun. Konepesussa ne voivat helposti rikkoontua.

Hopeisien aterimien laittamista koneeseen Karonen ei myöskään suosittele. Ne voivat pesussa tummua.

Koneeseen ei kannata myöskään laittaa tinasta, pronssista, kuparista, messingistä tai alumiinista valmistettuja astioita. Ne eivät sovellu pestäviksi vahvasti emäksisellä pesuaineella.

– Ajattelen, että kaikki tällaiset harvemmin käytettävät astiat jaksaa pestä käsin silloin, kun niitä käytetään, Karonen sanoo.

Astianpesukoneeseen ei kannata hänen mukaansa laittaa myöskään puisia ja valurautaisia astioita.

Suurin osa elintarvikekäyttöön tarkoitetuista muoviastioista sen sijaan soveltuu konepesuun, mutta niissäkin on syytä olla tarkkana. Jos muoviastia vääntyy tai hapristuu pesukoneessa, kannattaa se pestä jatkossa käsin.