Konsulipäällikkö Tanner: Suomen viisumien kysyntä Venäjällä ylittää selvästi tarjonnan
Suomen viisumien kysyntä Venäjällä ylittää selvästi niiden tarjonnan, kertoo ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.
Tannerin mukaan Suomi on rajannut vastaanotettavien hakemusten määrän tuhanteen päivässä. Tämä tuhannen hakemuksen määrä täyttyy joka päivä, mikä Tannerin mukaan kertoo siitä, että viisumien kysyntä on niiden tarjontaa suurempaa.
Viisumeja myönnettiin Tannerin mukaan heinäkuussa noin 85 prosentille hakijoista, joten noin 15 prosenttia hakijoista joutui tyytymään kielteiseen päätökseen.
– Kielteisten päätösten osuus on kasvanut merkittävästi, yli kymmenkertaiseksi verrattuna siihen nähden, mitä se oli ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja koronapandemiaa, kun oltiin normaalitilassa edellisen kerran, Tanner sanoi STT:lle.
Kielteisten päätösten osuuden kasvu johtuu Tannerin mukaan ennen muuta siitä, että hakijan on havaittu käyttäneen Suomea kauttakulkumaana muualle Schengen-alueelle. Toisena syynä ovat epäselvyydet asiakirjoissa.
Kun tuhannesta hakemuksesta noin 85 prosenttia hyväksytään, tarkoittaa se, että Suomi myöntää venäläisille päivittäin noin 850 viisumia. Ylivoimainen enemmistö näistä viisumeista on turistiviisumeita.
Tannerin mukaan turistiviisumien suhteellisesti suuri määrä on muodostunut jo ongelmaksi, kun ne ovat uhanneet hukuttaa alleen erityisryhmien, kuten työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi viisumeita hakevien hakemukset. Tämän vuoksi ulkoministeriössä pohditaan kiintiöjärjestelmää, josta ulkoministeri Pekka Haavistokin (vihr.) on julkisuudessa puhunut.
– Kiintiöjärjestelmässä turistiviisumihakemusten vastaanottoa rajattaisiin enemmän kuin muiden kategorioiden hakemusten vastaanottoa, Tanner selventää.
Hallituksen on määrä keskustella tiistaina iltakoulussaan venäläisten viisumeista. STT:n hallituslähteistä saamien tietojen mukaan viisumien vastaanottamisen rajoittaminen ei edellytä hallituksen päätöstä, vaan asiasta voidaan päättää ulkoministeriössä.
Tannerin mukaan suurin osa Suomen viisumin saaneista venäläisistä matkustaa vain Suomeen, mutta myös kauttakulkua muihin Schengen-maihin esiintyy jonkin verran. Kauttakulun määrä on Tannerin mukaan lisääntynyt ja sen osuus on joitakin kymmeniä prosentteja.
Viisumisäännösten mukaan sen maan, johon viisumia on haettu, pitäisi olla matkustajan pääasiallinen matkakohde.
– Jos kauttakulkua havaitaan, niin se on peruste antaa viisumihakemukseen jatkossa kielteinen päätös. Seuraavaan viisumihakemukseen tulee yleensä kielteinen päätös, jos viisumia on käytetty kauttakulkuun, Tanner sanoo.
Suhtautuminen venäläisten viisumeihin on herättänyt erimielisyyttä EU:ssa. EU:n puheenjohtajamaa Tshekki on kertonut ehdottavansa venäläisiin kohdistuvaa viisumikieltoa unionin ulkoministereiden epävirallisessa tapaamisessa Prahassa elokuun lopussa.
Tshekin mukaan viisumikielto olisi tehokas pakotekeino Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan.
Suurimman EU-maan Saksan liittokansleri Olaf Scholz on puolestaan torjunut ajatuksen venäläisiä koskevasta viisumikiellosta. Scholz sanoi, että koska Ukrainan sodassa on kyse on ”Putinin sodasta”, kaikkien venäläisten turistiviisumeja ei pitäisi kieltää.
Myös Suomessa asiasta on ollut erilaisia näkemyksiä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kannattanut Venäjän-vastaisten pakotteiden laajentamista myös matkailuun, kun taas esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) on sanonut kannattavansa Saksan linjaa asiassa.
Tuomiojan mukaan venäläisten ulkomaisten kontaktien vähentäminen tukee presidentti Vladimir Putinin propagandaa ja vie Venäjän oppositiolta yhden henkireiän.
Konsulipäällikkö Tannerin mukaan Suomi voi toimia viisumiasiassa yksinkin, mutta hän toivoo EU:lta yhtenäistä kantaa asiaan.
– Kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat ne, missä EU on yhtenäinen. EU on sitä vahvempi, mitä yhtenäisempänä se esiintyy, Tanner sanoo.