Hallituksen muodostamisen säännöissä on puutteita, Sitran raportti osoittaa – "ollaan perimätiedon varassa", sanoo Sipilää avustanut Riina Nevamäki
Hallitusta muodostettaessa toimitaan lähinnä luottamuksen pohjalta, Sitralle Suomen hallitusneuvotteluista raportin kirjoittanut Lia Heasman sanoo.
Miten Suomeen muodostetaan hallitus? – Selvitys hallituksen muodostamisprosessista –raportti osoittaa, että hallinnolliselta kannalta katsoen säännöt Suomen hallituksen muodostamiseen vaativat selkeytystä.
– Kun valitaan hallitustunnustelija, ainoa dokumentti hänen valinnastaan on eduskuntaryhmän pääsihteerin pitämä muistio. Entä jos kaksi eri ryhmittymää valitsee kumpikin omat tunnustelijansa? raportin toinen kirjoittaja, Sitran vanhempi neuvonantaja ja entinen SDP:n ministeri ja kansanedustaja Jouni Backman kysyy.
– Ainakaan minulle ei ole selvinnyt missään vaiheessa, miten ristiriita ratkaistaan.
Jos puolueiden tai laajempien ryhmittymien välillä tulee epäselvyyttä vaalituloksen ollessa lähellä tasatulosta, ja jos vaikkapa joku esittää epäilyjä vilpillisestä tuloksesta tällaisessa tilanteessa, ei välttämättä ole selvää, miten edetään.
Sitran raportissa kuvataan hallituksen muodostamisprosessia vuosien 2011, 2015 ja 2019 hallitusneuvottelujen pohjalta. Yllätykseksi tekijät mainitsevat sen, kuinka vähän neuvottelujen kulkua on dokumentoitu.
– Eräs neuvotteluihin osallistunut kertoikin, että käytännössä hallitusohjelma on ainoa neuvotteluista jäävä dokumentti, Heasman sanoo.
Puolueiden toiminnassa on myös selviä eroja. Kuudesta suurimmasta puolueesta vain keskusta ei valmistaudu hallitusneuvotteluihin ennen vaaleja, kun taas muut näkevät sen tärkeänä.
Haastattelujen pohjalta selkeä tulos on, että hallitustunnustelijoiden niin sanotuilla oikeilla käsillä on äärimmäisen merkittävä rooli neuvotteluissa.
Raportin julkistustilaisuudessa tiistaina puhuivat kaikki mainittujen neuvottelujen oikeat kädet, Jyrki Kataisen (kok.) avustajana 2011 toiminut Jussi Kekkonen, Juha Sipilän (kesk.) oikea käsi Riina Nevamäki (2015) ja Antti Rinnettä (sd.) tukenut Kari Anttila (2019).
Erityisen merkittävänä pidetään Nevamäen roolia vuonna 2015.
– Tällainen selvitys on erittäin tärkeä, sillä hallitusneuvottelujen järjestelyissä ollaan oltu perimätiedon varassa. Etenkin epäselvissä tilanteissa tarvitaan selkeitä käytäntöjä, Nevamäki kiittää.
– Luottamuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Luottamus perustuu vaalitulokseen sekä siihen luottamukseen, jonka hallituksenmuodostaja rakentaa ympärilleen. Suomessa on hyvä kulttuuri, sillä täällä puolueet haluavat kunnioittaa vaalitulosta ja edetä sen mukaisesti.
Myös Kekkonen ja Anttila korostavat luottamuksen merkitystä.
– Merkitystä alleviivaa myös nykyinen rikkonaisempi puoluekannatus. Aiemmin riitti, että kahdella suurella puolueella oli noin sata kansanedustajaa. Nyt tarvitaan entistä parempaa kommunikaatiota useamman puolueen välille. Jos tämä ei onnistu, se kostautuu neuvotteluissa, kokoomuksen Kekkonen toteaa.
– Myös politiikan ja virkamiestyön tulee pitää yllä hyvää vuoropuhelua. Nyt uhkana on, että yhteistä tahtotilaa ei synny, kun poliitikot pelkäävät virkamiesten tontille menoa ja virkamiehet haluavat pysyä ulkona politiikasta. Tästä syntyy hylkimisreaktioita, SDP:n Anttila harmittelee.
Nevamäki pitää sääntöjen lisäksi myös pelivaraa tärkeänä.
– Perimätiedolla on yhä paikkansa. Olen antanut itseni ymmärtää, että perustuslain tekijät halusivatkin antaa tietyn vapauden toteuttaa vaalitulosta ja kansanvaltaa hallitusta muodostettaessa.
– Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on merkitystä. Vuosina 2011 ja 2015 oli vaikeaa päättää asioista, sillä Suomessa oli suurta pettymystä poliittiseen päätöksentekoon. Toisaalta into uudistaa oli suurta, Nevamäki kertoo.
Juha Sipilää Nevamäki kehuu tehokkkaaksi.
– Hän käytti kaiken ajan heti vaalien (2015) jälkeen maksimaalisesti hyödyksi. Valtiovarainministeriö kiikutti alle viikossa dokumenttinsa keskustan puoluetoimistolle, ja tämän pohjalta neuvottelujen tueksi saatiin tilannekuva valmiiksi alle tunnissa.