Euroryhmä hioo yhteen kriisirahasto EVM:n koronarahoituksen yksityiskohtia – komissio ei ole antanut vielä uudesta elpymisrahastosta esitystä

Euromaiden valtiovarainministerit ovat aloittaneet videokokouksensa, jossa keskustellaan muun muassa Euroopan kriisirahasto EVM:n käyttöön liittyvistä yksityiskohdista.

Ennen kokousta euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno arvioi videokommentissaan, että kriisirahaston mekanismin pitäisi olla valmis toukokuun puolivälissä.

Kriisirahastosta on kaavailtu apua erityisesti koronaviruksesta pahoin kärsineelle Italialle, mutta EVM on maassa poliittisesti hankala pala.

EVM:ää on aiemmin käytetty esimerkiksi Kreikan velkakriisin ratkomiseen ja tuolloin lainarahaan liitettiin tiukkoja ehtoja.

Nyt koronakriisissä EVM:n ehdollisuus on tarkoitus toteuttaa vain rajaamalla varojen käyttökohdetta.

Valtiovarainministerit sopivat pääsiäisen alla, että EVM:n luottoa saisi tässä vaiheessa käyttää ehdoitta terveyskuluihin vedoten.

Taloudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis kuvaili videokommentissaan lainaehtoja erittäin suotuisiksi.

Hänen mukaansa näihin pandemialainoihin liittyvää seurantaa ja raportointia on myös virtaviivaistettu.

EVM:n käytöstä sovittiin huhtikuussa osana yli 500 miljardin euron arvoista kriisipakettia.

Kriisipakettiin kuuluivat myös Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä EU-komission ehdottama 100 miljardin euron työllisyysrahasto eli lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Suunnitteilla on myös suuren kokoluokan elpymisrahasto, joka liitettäisiin EU:n tulevien vuosien budjetin yhteyteen.

Uuden rahaston ei kuitenkaan odoteta olevan tänään euroryhmän pöydällä, sillä EU-komissio ei ole vielä antanut asiasta esitystä.

Komissio ei ole kertonut julkisuuteen tarkkaa aikaa, jolloin esitys rahastosta ja päivitetystä budjetista julkistetaan.

Euroryhmän puheenjohtaja Centeno huomautti, että jäsenmaiden mahdollisuudet tehdä toimia talouskriisin vaikutusten tasaamiseksi vaihtelevat.

Osalla on enemmän taloudellista liikkumavaraa, jota voi hyödyntää esimerkiksi yritysten tukemiseen.

Centenon mukaan onkin tärkeää varmistaa, että kriisitoimista huolimatta tasapuoliset kilpailuolosuhteet säilyvät EU:n sisämarkkinoilla.

Euromaiden rahaministerit keskustelevat myös komission tällä viikolla julkistamista talousennusteista.

Komission mukaan koronaviruspandemian aiheuttama taantuma on saamassa historialliset mittasuhteet.

Euroalueen talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 7,75 prosenttia. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 6,25 prosenttia.

– Taantumasta tulee syvä, eikä sitä voi välttää. Mutta voimme vaikuttaa siihen, miten kriisiin vastataan niin hätätilassa kuin toipumisessa, Centeno sanoi videokommentissaan.

Talous lähtee uudelleen kasvuun kriisin laannuttua, mutta komission ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvu ei riitä täysin paikkaamaan koronakriisissä syntynyttä lovea.

Suomen ensi vuoden talouskasvuksi arvioidaan 3,75 prosenttia, mikä tarkoittaa verkkaisinta tahtia kaikista EU-maista.

Suomi olisi komission ennusteen mukaan myös ainoa jäsenmaa, jonka ensi vuoden kasvu on jäämässä alle neljän prosentin.