Suomalaisilla yhä vahva luottamus mediaan, mutta kriittisyys riippumattomuutta ja suoriutumista kohtaan on kasvanut

Suomalaisten kriittisyys median riippumattomuutta ja suoriutumista kohtaan ovat kasvaneet, vaikka luottamus mediaan on edelleen kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla.

Tulokset käyvät ilmi Helsingin yliopiston Tunteet pelissä: Median auktoriteetti ja yleisön luottamus -tutkimushankkeen loppuraportista.

Tutkimuksen tuloksia on verrattu vuosina 2007 ja 2009 toteutettuihin tutkimuksiin. Vertailusta selvisi, että suomalaisten luottamus keskeisiin valtakunnallisiin uutismedioihin on säilynyt korkeana. Luottamus sosiaaliseen mediaan ja muihin verkon käyttäjiin uutislähteenä on vielä vähäisempää kuin aiemmin.

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat, että medialla on paljon valtaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla luottamus journalismin vastuullisuuteen on muuttunut, ja se on keskimäärin aiempaa heikompaa.

–  Eniten ovat heikentyneet arviot siitä, miten media onnistuu edistämään suomalaista kulttuuria ja yhteenkuuluvuutta. Myös luottamus median riippumattomuuteen ja kykyyn valvoa vallankäyttöä on vähäisempää kuin ennen, kertoo dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopiston tiedotteessa.

–  Journalististen prosessien läpinäkyvyyden merkitys luottamuksen rakentamisessa nousi keskeiseksi tulokseksi myös hankkeen tutkijoiden tekemissä yleisö- ja asiantuntijahaastatteluissa.

Yksi hankkeen haaroista on ollut toukokuussa 2020 toteutettu kyselytutkimus, jossa tutkittiin suomalaisten suhtautumista koronapandemian aikaiseen tiedonvälitykseen.

Vastaajista 60 prosenttia piti suomalaista uutismediaa yleisesti luotettavana tahona koronavirukseen liittyvässä uutisoinnissa. Uutismedian lisäksi suomalaiset osoittivat kyselyn mukaan vahvaa luottamusta asiantuntijoihin ja viranomaisiin tiedonlähteinä.

–  Keskimäärin korkeasta luottamuksesta huolimatta joka neljäs vastaaja koki uutisvälineiden jakaneen melko paljon tai paljon harhaanjohtavaa tietoa koronakriisissä. Väärän tiedon leviämisessä korostui erityisesti Facebookin ja verkon keskustelufoorumien rooli, dosentti Matikainen sanoo.

Tutkimushankkeen tulokset perustuvat kuuteen eri aineistoon. Pääaineiston muodosti toukokuussa 2019 kerätty kyselyaineisto, jonka tuloksia verrattiin kahteen aiempaan tutkimukseen.

Hanketta on ollut rahoittamassa Helsingin Sanomain Säätiö.