Näin suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on muuttunut
Selkeä enemmistö suomalaisista kertoi tuntevansa itsensä surulliseksi Taleban-hallinnon alla elävien naisten ja tyttöjen vuoksi, kertoo ulkoministeriön mielipidetutkimus. 86 prosenttia vastanneista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että naisten ja tyttöjen asema saa hänet surulliseksi.
Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä mielipidekysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin Talebanin valtaannousu Afganistanissa oli uutisissa paljon esillä. Verkkokyselyyn vastasi 1200 henkilöä eri puolilla Suomea.
Kolme neljästä oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä väittämästä, että Suomen tulisi antaa afganistanilaisille hätäapua, kuten ruokaa, suojaa ja vettä.
Sen sijaan vain 39 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä sen väitteen kanssa, että Suomen pitäisi pyrkiä mahdollisimman pian jatkamaan pitkäjänteisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa. Naisista pitkäjänteisen kehitysyhteistyön jatkamista kannatti 48 prosenttia, miehistä 31.
Vihreiden kannattajista 79 prosenttia jatkaisi Suomen kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa mahdollisimman pian, kun näin tekisi perussuomalaisten kannattajista vain joka kymmenes.
Noin kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes kertoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen viime aikoina kielteisemmäksi.
Eri eduskuntapuolueiden kannattajista kriittisimmin suhtautuivat perussuomalaisten ja Liike Nyt -puolueen äänestäjät, joista yli 70 prosenttia piti kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa yhdentekevänä tai melko vähämerkityksisenä. Vihreiden äänestäjistä 80 prosenttia piti kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja vasemmistoliiton äänestäjistä 70 prosenttia.
Naiset suhtautuvat kehitysyhteistyöhön selkeästi miehiä myönteisemmin.
Lähes 70 prosenttia suhtautuu epäileväisesti Suomen kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.
Vastaukset kysymykseen heijastelevat vastaajan yleisiä asenteita kehitysyhteistyöhön, mutta myös kehitystyötä tärkeänä pitävissä ryhmissä merkittävä osuus suhtautuu epäilevästi kehitysyhteistyön tehokkuuteen.
Esimerkiksi vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa äänestävistä vastaajista kukaan ei koe, että väittämä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta vastaisi hänen käsityksiään erittäin hyvin, vaikka valtaosa kannattajista piti kehitysyhteistyötä tärkeänä. Noin puolet heistä kuitenkin koki, että väite tehokkuudesta kuvasti heidän käsityksiään melko hyvin.
Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin henkilökohtaisista käyntihaastatteluista verkkopaneeliin, mikä vaikuttaa tuloksiin kriittisten äänien lisääntymisenä.
Tiedotteen mukaan tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.
– Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen tiedotteessa.