Päivi Mononen-Mikkilä keskustan varapuheenjohtajaksi
Keskustan puoluekokouksen henkilövaalien kampanjointi on viime viikkoina jäänyt hieman juuri käytyjen EU-vaalien alle. Sanon muutaman sanan ystävästäni Päivi Mononen-Mikkilästä, joka pitkäaikaisena keskustavaikuttajana on ehdokkaana keskustan varapuheenjohtajaksi.
Tutustuin Päiviin aikanaan Katri Kulmunin eri vaalikampanjoiden yhteydessä. Katsomme monia asioita eri tavalla, mutta arvostan sitä, miten Päivi haluaa pitää yhteyttä erilaisiin keskustalaisiin ympäri maata.
Hän ymmärtää, että puoluetoiminta ei ole pikavoittoja, vaan pitkäaikaista vaikuttamista. Hän asuu Helsingissä ja toimii siis keskustalaisittain erittäin haastavalla maaperällä, mutta hän tuntee jo työhistoriansa kautta koko Suomen. Päivin omat sukujuuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla, missä hän
liikkuu edelleen säännöllisesti.
Tulevassa puoluejohdossa uusi puheenjohtaja on todennäköisesti mies, samoin puoluesihteeri. Henkilöitä luottamustoimiin ei pidä valita vain sukupuolen perusteella, mutta pidän jo imagollisesti tärkeänä, että jos puheenjohtaja ja puoluesihteeri ovat miehiä, niin meillä on sitten varapuheenjohtajina kaksi naista. Hilkka Kempin rinnalle tarvitaan siis vielä toinen nainen puoluejohtoon.
Keskusta ei palaa vaalivoittojen tielle, jos jatkuvan vaalitappioputken syitä ei tunnisteta ja tarvittaessa muuteta kurssia. Linja on henkilöitä tärkeämpää, mutta uuden ajan vakuudeksi tarvitaan usein myös uudet henkilöt. Lisäksi olisi hyvä, että puoluejohdossa olisi useampi sellainen edustaja, joka ei ole kansanedustaja. Ovathan puoluejohto ja eduskuntaryhmä kuitenkin eri asioita.
Itse edustan maakuntien ”maalaisliittolaisuutta”, mutta käsitän, että keskustan kaupunkikannatus on meille hyvin kohtalokas kysymys. Kannatus suurkaupungeissa ei kuitenkaan nouse vain vaatimalla lisää rahaa puolueelta, saati hokemalla sitä, kuinka vaikeaa on.
Eikä niin, että esim. koitetaan muista vaalipiireistä siirtää nimekkäitä ehdokkaita Helsinkiin tai muihin suurkaupunkeihin. Kannettu vesi ei aina kaivossa pysy. Olisi tärkeää saada kaupunkiväestön luottamus rakentumaan omien ehdokkaiden toiminnan kautta. Uskon, että Päivin valinta puoluejohtoon voisi osaltaan auttaa meitä etenemään suurkaupungeissa, joissa kannatuksemme on tullut vaaleista toiseen alaspäin.
Kun vaaditaan uusia kasvoja, niin usein se merkitsee myös puoluejohdon nuorentamista. Mutta ei sekään ole itseisarvo. Tarvitsemme myös kokemusta.
Päivi ei ole ikäänsä (67 v.) salannut. Hän toimi jo 1990-luvun alussa keskustanaisten pääsihteerinä reilut kolme vuotta, vaikka onkin tehnyt työuransa pääosin muualla kuin puoluepolitiikan parissa.
Hänen valintansa lisäisi puoluejohdon monimuotoisuutta. Lisäksi on hyvin vaarallista, jos palkansaajanaisten parissa keskustan luottamus ei vahvistu, ja Päivin
persoona ja poliittinen linja voisi vastata myös tähän haasteeseen.
Puoluejohtoon on monia hyviä ehdokkaita, joista useampaakin voisin suositella. Jokainen virallinen kokousedustaja saa valita kolme ehdokasta vpj-vaalissa.
Em. perusteella toivon, että Päivin nimi olisi mahdollisimman monen ”kolmen suorassa” mukana.
Janne Kaisanlahti
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/