Lukijalta: Laihialla kysyttiin, mitä Alkio ajattelisi tämän päivän yhteiskunnasta
Viikonvaihteessa Santeri Alkion kotitalolla Laihialla Etelä-Pohjanmaan keskusta järjesti paneelikeskustelun teemalla ’’Mitä alkiolaisuus on tänä päivänä’’. Sain ilokseni kutsun osallistua Teemu Knuutin johdattelemaan paneeliin yhdessä Timo Laanisen, Alina Lehdon ja Hannu Laturin kanssa.
Paneelissa esitettiin kysymys, mitä Alkio ajattelisi katsoessaan vuoden 2025 Suomea.
Aluksi arveltiin, että Alkio saattaisi tervehtiä ilolla hänen aikaansa seurannutta valtavaa koulutus- ja sivistysasioiden etenemistä sekä kansanvallan kehitystä.
Huomattiin, että Alkio eli valtaosan elämästään yhteiskunnassa, jossa 1/3 kansasta kuului eduskunnassa edustettuihin säätyihin, mutta 2/3 oli rahvasta vailla mahdollisuutta vaikuttaa demokratian kautta oloihinsa. Samaan aikaan koulutustaso on kehittynyt valtavasti.
Raittiusmiehenä kasvava huumeongelma ja siihen liittyvä rikollisuus varmasti herättäisivät hänen huolensa. Puolileikillisesti arveltiin, että saattaisipa keskustan puoluekokouksen ensimmäisen illan oluen kulutusmääräkin kirvoittaa jonkin huomion tai huomautuksen.
Talous- ja työtilanteen edessä Alkio pysähtyisi. Taloudellisen kehityksen paikallaanpolkeminen, valtava julkinen vaje ja kasvava työttömyys saisivat hänet kenties pudisteleman päätään. Ja puhumaan ihmiskeskeisen pienyrittäjyyden sekä maaseudun ja viljelijöiden olojen puolesta.
On mahdollista että hän olisi huolissaan Suomen talouden ”tytäryhtiömäistymisestä” sekä kantaisi huolta suomalaisesta omistajuudesta.
”Köyhän asiasta” keskusteltiin paljon. Innostuttiin pohtimaan, ketä tai mitä käsitteellä tarkoitetaan tämän päivän yhteiskunnassa, jonka tukirakenteet ovat aivan toisella tasolla kuin Alkion aikoina. Arveltiin, että tänään Alkio olisi heikomman puolella ja vaalisi yhteisöllisyyttä.
Suomalaisen kulttuurin airueena ja lehtimiehenä Alkio luultavasti kiinnittäisi huomiota yhteiskunnan nopeaan jakautumiseen erilaisiin kulttuureihin ja alakulttuureihin. Kuitenkin kaikki ovat suomalaisia lähtökohdasta, ihonväristä tai taustasta riippumatta.
Mikä tai mitkä olisivat tänään kaikkia suomalaisia yhdistäviä teemoja paikallisesti tai valtakunnallisesti, pohdittiin.
Puheenjohtaja esitti myös osuvan kysymyksen siitä, kuka on tänään vastuullinen ihminen. Onko se hän, joka Matti Vanhasen sanoin kasvattaa lapsensa ja leikkaa nurmikkonsa? Ylisukupolvisuuden merkitykseen ja vaalimiseen palattiin useissa puheenvuoroissa.
Lopuksi pohdittiin, mikä Alkion ajattelussa on parhaiten aikaa kestävää maailman nopeiden ja yllättävienkin muutosten keskellä. Yhtenä johtopäätöksenä ajateltiin, että Alkion itsekasvatusta, vastuuta, kehittymistä ja edistystä edustava ihmiskäsitys saattaa olla se kestävin kulmakivi.
Ajateltiin myös, että edistyshenkisenä Alkio luultavimmin tässäkin ajassa katsoisi eteenpäin. Ja että tätä edistyksen henkeä tarvitaan nytkin. Ja rohkeutta. Näiden varaan on hyvä rakentaa tulevaa.
Petri Roininen
keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja
keskustan Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja
yrittäjä ja toimitusjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/