Aluevaltuutetut ja psykiatrisen hoidon hälyttävä tila
Vuosikymmeniä jatkuneet osastojen sulkemiset ja toimintojen lopettamiset ovat johtaneet mielenterveysongelmaisten pahoinvoinnin maksimointiin
sekä eläkepäätös- ja itsemurhatehtailuun.
THL:n vuosia 2016–2018 koskevan tutkimuksen mukaan itsemurhaan kuolleista 46 % oli käynyt viimeisen viikon aikana ja
itsemurhapäivänäkin peräti 21 % oli käynyt terveydenhuollon vastaanotolla.
Itsemurhilta olisi vältytty, jos he olisivat päässeet hoitoon, mutta syynä on pääasiassa ollut sairaalapaikkojen puuttuminen.
Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17 500 henkilöä, joista 33 % eli 5 700 henkilön perusteena oli mielenterveyden häiriöt.
Puutteellisen hoidon vuoksi he ja itsemurhaan päätyneet ovat poissa työelämästä.
Tilastokeskuksesta saamani tiedon mukaan takuueläke on 885,00 €/kk. 25-vuotiaana eläkepäätöksen saaneella elinajan odote on ainakin 50 vuotta, jolloin eläkekustannus on 531.000 €.
Lisäksi tulevat Kelan maksamat asumis- ym. tuet ja Kelan korvaamat lääkekustannukset, jolloin yhden henkilön osalta kustannus yhteiskunnalle on noin 700.000 €.
A-studion ohjelmassa 5.10.2022 HUS:in aluejohtaja, psykiatri Jesper Ekelund kertoi, että muuhun sairaanhoitoon verrattuna psykiatrisen hoidon jälkeenjääneisyys ja rahoitustarve on 400 milj. euroa.
Valtion 2023 budjettiin sisältyy lisämäärärahaa vain 18 milj. euroa. Yhteiskunnalle aiheutuu vuosittain miljardien tappiot, kun säästetään väärässä paikassa.
THL:n tilaston mukaan Keski-Pohjanmaalla sairaalapaikkoja on 1,01 sairaalasijaa tuhatta asukasta kohden, mikä selvästi enemmän muihin maakuntiin verrattuna.
Saamani tiedon mukaan sielläkin on nyt puutetta sairaalapaikoista. Yksinomaan korona-aikana asiakkaiden määrä on kasvanut 70 %, minkä vuoksi useimmilla hyvinvointialueilla sairaalapaikkojen tarve on yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Myös avohoidon tehostamiseen olisi panostettava.
Kiireellistä fyysistä sairautta poteva pääsee lääkärin vastaanotolle samana tai seuraavana päivänä. Sama koskee hammashoitoa, mutta
mielenterveysongelmaiset joutuvat jonottamaan viikkoja ja kuukausia päästäkseen hoitoon – yli 30 % asiakkaista jopa yli 6 kk.
Psykiatrian asiakkaat ovat räikeästi syrjitty kansanosa. Jonotusaikoina sairaus pahenee voimakkaasti, hoitoajat pitenevät ja paraneminen olennaisesti
vaikeutuu.
Sairaanhoitopiirien valtuutetut ovat virkamiesten esityksistä saattaneet psykiatrisen hoidon nykyiseen hälytystilaan. Psykiatrian asiakkaat eivät
itse kykene ajamaan asioitaan, mutta aluevaltuutetuille on annettu valtakirja poiketa virkamiesten esityksistä silloin, kun siihen on
aihetta.
Riittävien määrärahojen ohjaaminen psykiatriseen hoitoon on nyt välttämätön toimenpide.
Hyvinvointialueiden tulisi myös yhteistuumin vaatia soten säätäneeltä hallitukselta tarvittava lisämääräraha.
Vesa Vuorinen
Vaasa
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.