Useat kunnat vailla mahdollisuuksia valvoa jätevesilain toimeenpanoa haja-asutusalueilla
Kohutun jätevesilain eli haja-asutuksen jätevesilainsäädännön toteutuminen on hämärän peitossa, sillä kaikkien kuntien resurssit eivät riitä sen valvontaan ja tilannetta kartoittaneiden kuntien tiedot ovat hajallaan.
Toissa vuonna Suomen ympäristökeskus arvioi, että 45 000 vakituisen asunnon ja noin 69 000 vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmät eivät olleet lain vaatimassa kunnossa, mutta tämän jälkeen koko Suomea koskevia arvioita ei ole tehty.
Muun ympäristövalvonnan tavoin kunnat valvovat asetuksen toimeenpanoa suurimpia riskejä priorisoiden.
– Eivät nämä hajajätevesikiinteistöt välttämättä ole niitä valvontakohteita, joita priorisoidaan, arvioi Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen.
Riipisen mukaan kunnat eivät ole missään vaiheessa saaneet lisää työvoimaa asetuksen valvontaan.
Valvonnassa on priorisoitu esimerkiksi herkkiä pohjavesialueita.
Porissa kiinteistöjen tilanteen kartoittaminen aloitettiin pohjavesialueella, jossa kiinteistöiltä pyydettiin jätevesiselvityksiä. Kaupungin ympäristötarkastaja Johanna Koivukoski kertoo, että meren rannalla sijaitsevien kiinteistöjen tilanteesta ei ole vielä mitään käsitystä.
Kuusamossa ja Lohjalla tarkastetaan lähinnä sellaisia kiinteistöjä, joista joku on tehnyt valituksen.
– Resurssit riittävät huonosti näihinkin. Prosessit kestävät pitkään, kertoo Lohjan kaupungin ympäristötarkastaja Eija Kanninen.
Jossain vaiheessa Lohjalla olisi kuitenkin tarkoitus valvoa asiaa tehostetusti.
Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueella toimiva ympäristötarkastaja Teemu Junttila kertoo, että ympäristöjaoston vahvistaman valvontasuunnitelman mukaan seuraavien viiden vuoden aikana kunnissa on tarkoitus valvoa haja-asutusalueen jätevesiä ilmoitusten perusteella.
Kuopiossa valvontaa tehdään ympäristöjohtaja Tanja Ahosen mukaan otantaan perustuen ja valitusten perusteella.
Suomen suosituimmalla mökkipaikkakunnalla Kuopiossa 2 500–3 000 yli 10 000 rantakiinteistöstä ei ole vielä tehnyt lainsäädännön vaatimia muutoksia. Tanja Ahosen mukaan Kuopiossa remontit etenevät, mutta hitaasti tarpeeseen nähden. Tänä vuonna tehdään muutamia kymmeniä remontteja.
Suomen neljänneksi suosituimmalla kesämökkikunnalla Lohjalla remontti voi olla vielä tekemättä 25–40 prosentissa niistä kiinteistöistä, joita laki koskee.
Kannisen mukaan toiset kantavat hyvinkin tarkkaan huolta omien rantojen tilasta.
– Sitten on valitettavasti näitäkin ihmisiä, jotka eivät välitä tai ajattele asiaa.
Tietoon tulleissa tapauksissa uhkasakkoihin ei ole tarvinnut vielä turvautua. Myöskään Kuusamossa uhkasakkoja ei ole annettu viime vuosina.
Porissa tarkastettujen kiinteistöjen omistajissa on yksittäisiä tapauksia, jotka eivät ole tehneet mitään muutoksia ensimmäisen kehotuksen jälkeen.
– Suurin osa on kuitenkin hoitanut asian ihan hyvin, Koivukoski sanoo.
Kuopiossa lykkäystä on myönnetty 31 kiinteistölle ja kielteisiä päätöksiä on annettu 10. Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella lykkäyksiä on haettu noin 50. Hylkääviä päätöksiä on tehty 3.
Lohjalla lykkäyshakemuksia on tullut 10–20 ja Porissa alle kymmenen.