Ei tapahdu ilman talkoolaisia – vapaaehtoisvoimat ovat monen kesätapahtuman edellytys
Ensin ollaan pikkulapsena mukana katsomassa, sitten ehkä pulloja keräämässä, sitten yhä vastuullisemmissa tehtävissä, mutta joka vuosi talkooporukassa, Aitoon kirkastusjuhlien talkooväki kertoo.
Jokavuotiset kirkastusjuhlat järjestetään käytännössä kokonaan talkoovoimin. Ammattiapua pitää palkata vain muutamiin vaativampiin äänihommiin ja järjestyksenvalvonnan johtotehtäviin.
Vastuutahona toimii Aitoon vapaaehtoinen palokunta ry ja kirkastusjuhlat järjestetään yleensä heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna lauantaista maanantaihin.
Vuonna 2019 festareita oli järjestämässä viitisen sataa talkoolaista kylässä, jossa asuu noin viisisataa ihmistä. Suomenmaa kävi tuolloin paikalla.
Turkulaiset aina väittävät, että heillä on Suomen vanhin rock-festari. Tänäänkin piti taas käydä somessa korjaamassa väärää käsitystä, Hanna Keino naurahtaa.
Eteläisellä Pirkanmaalla Pälkäneellä järjestettävä Aitoon kirkastusjuhlat on alkanut palokunnan juhlana vuonna 1882 ja pitänyt pintansa Suomirock-festarina. Vahvuutena paikalliset pitävät tapahtuman yhdistävyyttä.
– Aitoossa on sellainen sanaton sopimus, että VPK-hommissa ei puhuta uskontoa ja politiikkaa. Tuli on kaikille samanlainen kaveri, torppa ja kartano palavat samalla tavalla, Jarkko Pihkala kuvailee.
– Tällaisessa maalaiskylässä, jossa on ollut myös teollisuutta, on ollut poliittisesti aika jakautunutta. Palokunta taas on yhdistänyt kaikkia, Riina Marttila kertoo.
– On ollut kaksi urheiluseuraa ja kaksi osuuskauppaa, kaksi kaikkea, mutta yksi palokunta, Pihkala kiteyttää.
Lukuisissa kesätapahtumissa talkoolaiset näyttelevät keskeistä roolia, jota ilman tapahtumia ei ehkä saataisi järjestettyä. Aktiivinen vapaapalokunta saa aitoolaiset puhaltamaan yhteen hiileen ja järjestämään festivaalin käytännössä täysin talkootyönä joka vuosi.
–Talkooväki huolehtii käytännössä kaikesta: lipunmyynnistä, järjestyksenvalvonnasta, aluesiivouksesta, anniskelusta, kioskista, keittiöstä ja pysäköinninopastuksesta, lisäksi nuorimmille on tarjolla pullojenkeräystä, Aitoon VPK:n puheenjohtaja Erkki Hyöki kertoo.
Hyöki on itsekin palokunnan kasvatti ja toiminut sen puheenjohtajana jo useamman vuoden. Aitoon kylälle hän kertoo kirkastusjuhlilla eli ”kirkkareilla” olevan valtava merkitys.
– Juhlat ovat kyllä jokavuotinen piristysruiske ja aitoolaisten ylpeydenaihe, Hyöki toteaa.
– Taloudellinen merkitys on suuri sekä kylälle että palokunnalle. VPK:n perinteikäs juhlatalo kunnostettiin isolla rahalla viime vuosikymmenellä ja tämän vuoden tuloksella voisimme jo maksaa koko velan pois.
Pälkäneen kunnanrajan pohjoispuolella Kangasalla järjestettiin vuoden 2019 Jukolan viesti. Maailman suurin viestisuunnistuskilpailu kiertää joka vuosi eri paikkakunnilla ympäri maan, mutta talkoolaisia löytyy Jukolaankin joka kerta.
Pääsihteeri Antti Rantalan mukaan talkoolaisten määrä pyörii vuosittain kahden tuhannen paikkeilla. He tekevät tapahtuman töistä noin 95 prosenttia. Kangasalle saatiin 2200 talkoolaista.
– Jotain erikoisosaamista pitää aina ostaa ulkopuolelta. Paljon riippuu siitäkin, minkälaista osaamista paikallisen urheiluseuran talkoolaisista löytyy. Yhdeksän kymmenestä talkoolaisesta tulee aina lähialueilta, yleensä paikkakunnan omasta urheiluseurasta.
Päävastuullinen urheiluseura oli tänä vuonna suunnistusseura Kangasalan SK, mutta muidenkin kangasalaisten urheiluseurojen kanssa tehtiin talkoosopimuksia.
– Tapahtuma oli onnistunut, sää suosi ja suunnistajien määrässä mitattuna teimme tänä vuonna osallistujaennätyksen, Rantala kertoo.
Mikko Motin on jo 15-vuotiaana päässyt aluesiivoajien esimiehen tehtävään. Hän kuuluu pieneen joukkoon, joka on mukana kirkastusjuhlien tehtävissä ympäri vuoden. Samoin viikko ennen tapahtumaa ja joitain päiviä sen jälkeen Motin on tiukasti tehtävissään kiinni.
– Viime vuonna tulin tänne kirkkareiden lauantaipäivänä suoraan palokuntaleiriltä. Ensimmäiseksi sanottiin, että koko viikko on sinua kaivattu, enää et sinne mene! Enkä tänä vuonna mennytkään, Motin naurahtaa.
Talkoolaiset uskovat, että kirkastusjuhlat ovat pitäneet pintansa, koska juhlat ovat yhdistäneet aitoolaisia sukupolvesta toiseen ja uudet talkoolaispolvet ovat aina halunneet järjestää tapahtuman.
Palokuntalaisuudella on kirkastuksessa ja aitoolaisuudessa keskeinen rooli. Paitsi festari-illat, kirkastukseen kuuluu myös sunnuntaipäivän palokunnan marssi soittokuntineen.
– Tänä vuonna oltiin taas marssimassa, Riina Marttila kertoo.
– Marssi on kyllä se hienoin perinne, Hanna Keino sanoo.
Motin pääsi kantamaan palokunnan lippua.
– 40 senttiä piti sahata tangosta pois, että saatiin sopiva pituus, hän virnistää.
Kaikille neljälle talkoolaiselle kirkastuksesta on jäänyt vuosien varrelta mukavia muistoja, mutta oleellista on, että sama hyvä henki koetaan joka vuosi ja sukupolvi sukupolvelta. Marttilalla ja Keinolla on tänäkin vuonna omat lapset mukana.
– Alusta asti meiltä on oltu mukana ja viidettä sukupolvea jo viedään, Marttila laskee.
– Esiintyjätkin täällä oikein ihmettelevät, että järjestetäänkö täällä kaikki talkoovoimin. He kun ovat tottuneet kiertämään isompia festareita, Keino kertoo.
– Ei tämä muuten olisi kestänyt 130 vuotta. Vanhojen ei melkein mitään tarvitsekaan tehdä, kun nuoret ovat niin innokkaita, Pihkala nauraa.
Vuoden 2020 kirkastusjuhlat jouduttiin perumaan koronan takia. Samoin Jukolan viesti siirtyi kesäkuulta 2020 elokuulle 2021. Tänä kesänä kirkastusjuhlat järjestetään 10.–12. heinäkuuta.
Juttu on julkaistu alunperin Suomenmaan paperilehdessä 9. elokuuta 2019. Lehden voit tilata täältä.