Kunnat muovaavat lähivuosina yhteistyötään hyvinvointialueiden kanssa

Kuntapäättäjiltä vaaditaan tulevina vuosina joustavuutta ja yhteistyökykyä, kun sote-uudistuksen odotetaan myllertävän kuntien tehtäväkenttää. Samalla on rakennettava toimivaa yhteistyösuhdetta uudistuksessa perustettavien hyvinvointialueiden kanssa.

Kunnille jää merkittävä rooli esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä. On myös tehtäviä, joita on aiemmin pystytty hoitamaan kunnan sisällä moniammatillisesti vaikkapa koulun ja sosiaalihuollon välillä, ja nyt toinen näistä siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle.

Tutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta näkee riskinä sen, että sote-uudistus luo uuden rajapinnan, jossa haetaan sitä, mikä on hyvinvointialueen asia ja mikä kunnan.

–  Toivoisin, että ensimmäisinä vuosina jaksetaan jumpata sitä kunnan ja hyvinvointialueen välistä suhdetta. Koska on ihmisten kannalta aivan yhdentekevää, kuka jonkun homman tekee, kunhan se on toimivaa. Siinä tulee ihan uusi ja uudenlainen yhteistyösuhde, Airaksinen sanoo.

Kunnalle voi hänen mukaansa muodostua asetelmassa myös tietynlaista edunvalvojan roolia, jos palveluiden saannissa ja asukkaiden hyvinvoinnissa näkyy ongelmia.

Kuntien talouteen sote-uudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla, kun se vie mukanaan noin puolet tehtävistä, mutta myös taloudesta.

Sote-menoista eroon pääseminen voi olla monelle kunnalle helpotus, joka tietyllä tavalla yksinkertaistaa budjetin tekoa.

–  Kun sote-menot ovat koko ajan kasvaneet, voi ajatella, että se on tehtäväkokonaisuus, jonka menokehitys on ollut vaikeimmin ennakoitavissa. Siinä mielessä on helpotus, että se lähtee, sanoo erityisasiantuntija Lotta Mattsson valtiovarainministeriöstä.

Samalla lähtee kuitenkin myös paljon taloudellista liikkumavaraa, kun budjetin koko pienenee merkittävästi.

–  Esimerkiksi sopeuttamisvaraa on jatkossa vähemmän, Mattsson huomauttaa.

Suurissa kaupungeissa on ollut myös huolta siitä, säilyykö niiden investointikyky, kun kuntatalouden volyymi pienenee ja velat jäävät.

Suomalainen kunta on kansainvälisesti vertaillen erittäin monialainen, ja tehtäviä jää vielä runsaasti soten jälkeenkin.

–  Suomalaisella kunnalla on paljon tehtäviä ja laaja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. On hyvinvointipalveluja, laaja-alaiset tehtävät infrapalveluissa – maankäyttö, kaavoitus, kadut ja jätehuolto esimerkiksi – vaikka kunta saattaakin kuntalaisen silmissä helposti kilpistyä sote-palveluihin ja opetukseen, Mattsson sanoo.

Tutkijan mielestä kunnan muuttuva tehtäväkenttä ei sinänsä suuresti vaikuta siihen, millä tavalla äänestäjän kannattaisi ehdokkaansa valita – minkään tietyn alan asiantuntijuutta ei tarvita.

Tärkeää sen sijaan on yhteistyökyky ja ehdokkaan yleinen arvopohja.

–  Mitään kunnassa ei pysty saamaan aikaan yksin. Kyky luoda luottamukseen perustuvia suhteita myös politiikassa on hirvittävän tärkeää, koska sellaisilla ihmisillä on kokoaan enemmän valtaa, Airaksinen sanoo.

–  Kunnanvaltuutetun tärkein ymmärrys on se, että hän ymmärtää, millaista siinä kunnassa on asua, elää ja tehdä töitä. Hyvä valtuusto on semmoinen, joka mahdollisimman paljon vastaa sitä porukkaa, jota siellä kaupungin kaduilla tallaa.