Suomi ja Ruotsi ovat sopineet huoltoyhteistyöstä Ruotsin hankkimalle Himars-raketinheitinjärjestelmälle

Ruotsi kertoi maanantaina hankkineensa Himars-raketinheitinjärjestelmän. Samassa yhteydessä Suomi ja Ruotsi solmivat yhteistyösopimuksen, jonka nojalla Ruotsin hankkimia järjestelmiä huolletaan ja korjataan Suomessa.

Suomen puolustusministeriön tiedotteessa puhutaan aiesopimuksesta.

– Tämä yhteistyöavaus on jatkumoa sille, että saimme aiemmin tänä vuonna varmistettua Suomeen näiden järjestelmien ylläpito- ja huoltokyvyn rakentamisen. Kun Ruotsi nyt ottaa käyttöön yhteensopivan raketinheitinjärjestelmän, molemmat maat saavat lisäarvoa siitä, että tämä osa-alue on meillä jo valmiina, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi asiaa ministeriön tiedotteessa.

Ruotsi hankkii yli kymmenen raketinheitinjärjestelmää sekä ammuksia siihen. Ruotsin solmiman asekaupan hinta on yli seitsemän miljardia kruunua eli noin 630 miljoonaa euroa.

Häkkänen vihjasi yhteistyöstä maanantaina aamupäivällä, kun hän puhui medialle 257. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisten yhteydessä. Ministeri luonnehti asiaa positiiviseksi.

– Suomen ja Ruotsin puolustusministeriöt ovat viime vuosina vieneet puolustusyhteistyön erittäin syvälle teollisuuden, liikennevirtojen, operatiivisten joukkojen ja Nato-rakenteiden osalta, Häkkänen kommentoi.

Yksi merkki yhteistyöstä julkistettiin elokuun lopulla, kun Suomi ja Ruotsi sopivat Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnasta.

– Tämä on merkittävä askel yhteistyössämme. Yhteinen toimintamme vahvistaa konkreettisella tavalla Naton pelotetta ja puolustusta. Samalla kyse on historiallisesta tapahtumasta. Tämä on osoitus Suomen ja Ruotsin välisestä jatkuvasti tiivistyvästä yhteistyöstä. Samalla se osoittaa, että Pohjoismaat hoitavat oman tonttinsa, Häkkänen sanoi kurssin avajaispuheessaan.

Häkkänen teroitti, että alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen osallistuvat liittolaisten joukot toimivat aina Suomen lakien ja määräysten mukaisesti.

– Lisäksi liittolaisten joukot toimivat suomalaisessa johdossa.

Puolustusministeri varoitti puheessaan Venäjän uhasta. Häkkänen sanoi, että Venäjän muodostamaan uhkaan on suhtauduttava pää kylmänä, mutta samalla päättäväisesti ja määrätietoisesti.

– Venäjän imperialistiset pyrkimykset eivät pääty Ukrainaan, vaan se tavoittelee paluuta vähintäänkin Neuvostoliiton ajan etupiireihin.

Häkkäsen mukaan Venäjän muodostama uhka on pitkäkestoinen ja arvaamaton. Ministeri sanoi, että uhkaa voi vähentää panostamalla turvallisuuteen.

– Puolustuksen vahvistamisessa on myös edettävä nopeasti. Aikaa ei ole tuhlattavaksi. Jokaisen olisi myös muistettava, että sotilaallisen puolustuskyvyn rakentaminen vie aikaa.

Häkkäsen mielestä Suomen kansallisen puolustuksen vahvistamisen aika on nyt ja siinä on edettävä nopeasti ja merkittävillä resursseilla.

– Parlamentaarisen työryhmän raportissa esitetyt puutteet on korjattava, ja myös Naton yhteispuolustuksen velvoitteet täytettävä täysimääräisesti.

Puolustusministeri lupasi, että työryhmän raportissa esitetyt puolustuksen puutteet avataan syksyn aikana eduskuntapuolueille.

– Raportti on ensimmäinen julkinen asiakirja, jossa avaamme julkisesti kansallisen puolustuksen puutteita suhteessa muuttuneeseen uhkaympäristöön.

Häkkänen lupasi, että kaikki keskeiset päättäjät saavat turvaluokitellut tiedot Suomen puolustuksen puutteista.

Viime viikolla Porvoon saaristosta Pellingistä löytyneestä venäläisvalmisteisesta lennokista Häkkänen ei kertonut uutta. Hänen mukaansa tutkinta on käynnissä ja toiveissa on, että vielä tämän viikon aikana saadaan vahvistettuja tietoja, joita voidaan julkaista.

Häkkänen sanoi, ettei hän pysty vielä kommentoimaan, oliko lennokki lähetetty tarkoituksella Suomeen.

– Olennaista on, onko se ollut aktiivisena Suomen alueella ja ilmatilassa, ja mikä taho siinä on ollut varsinaisesti toimijana. Onko se ollut siviiliturvallisuusviranomaisen vai onko se ollut sotilasjohdon käytössä.

Häkkäsen mukaan Suomi tekee huolellisen analyysin, mikä taho lennokkia on käyttänyt, mihin tarkoitukseen ja mikä sen lentoreitti on ollut. Häkkäsen mukaan tutkitaan, onko lennokki pudonnut Suomen ilmatilassa vai onko se pudonnut kansainvälisessä ilmatilassa ja ajautunut sen jälkeen Suomen aluevesille.

– Juuri tätä tällä hetkellä tutkitaan.