Hyttyskarkottimissa vaara pölyttäjille – voiko tietty lintulaji korvata kemiallisen karkotuksen?

Höyrystävissä hyttyskarkottimissa käytettävä hermomyrkky estää kimalaisia löytämästä takaisin pesälleen. Hermomyrkky pralletriiniä käytetään esimerkiksi Thermacell-laitteissa.

Turun ja Oulun yliopiston tutkijat altistivat toissa kesänä kimalaisia pralletriinille tutkiakseen hermomyrkyn vaikutusta kimalaisten suunnistuskykyyn. Tutkimustulokset julkaistiin huhtikuussa Biology Letters ‑lehdessä.

– Kun kimalaisia altisti kymmenen tai kahdenkymmenen minuutin ajan, niiden kyky löytää takaisin pesään laski huomattavasti, kertoo tutkija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta STT:lle.

Kimalaispesä on riippuvainen ravintoa keräävistä työläisistä. Jos ne eivät löydä takaisin pesään, ravinnonsaanti heikkenee. Uusia kuningattaria syntyy vähemmän, ja pahimmillaan pesä kuolee.

Pralletriinin vaikutuksista luontoon ja erityisesti pölyttäjiin on keskusteltu viime vuosina paljon. Nyt tehty tutkimus on kuitenkin Kaakisen mukaan ensimmäinen aiheesta tehty riippumaton tutkimus.

Tutkimuksessa tarkkailtiin 167 kontukimalaisen käyttäytymistä. Ne altistettiin pralletriinille yhden, kymmenen tai 20 minuutin ajan kuluttajakäyttöön tarkoitetulla karkotelaitteella.

Kimalaisista, joita ei altistettu pralletriinille, 37 prosenttia palasi pesälle. Minuutin altistuksen saaneiden kimalaisten paluuprosentti ei eronnut vertailuryhmän kimalaisista, mutta kymmenen minuutin altistuksen saaneista kimalaisista vain 17 prosenttia löysi takaisin pesäänsä. Kimalaisista, jotka saivat 20 minuutin altistuksen, pesälle palasi enää noin viisi prosenttia.

Kuinka vakava ongelma tämä sitten on?

– Kotikäyttöinen laite ei varmaankaan ole syypää siihen, että hyönteisten biomassa ja hyönteisten lajimäärä vähenee, mutta se on sellainen asia, johon ihmiset pystyvät todella helposti itse vaikuttamaan. Ei se varmasti aiheuta maailmanloppua, mutta sen pystyy helposti jättämään käyttämättä, jos asia yhtään kiinnostaa, Kaakinen sanoo.

Pralletriinipohjaisten karkotteiden käyttö voi olla perusteltua hyttysten levittämien tautien torjunnassa. Kaakinen muistuttaa, että suuressa osassa maailmaa hyttyset aiheuttavat ihmisille vakavan terveysuhan levittämällä malariaa ja denguekuumetta, mutta Suomessa näin ei ole.

Suomessa Thermacell‑laitteita saa käyttää vain asuinrakennusten välittömässä läheisyydessä, kuten pihoilla ja terasseilla. Laitteita ei saa käyttää sisätiloissa eikä luonnonympäristöissä, kuten metsissä tai kansallispuistoissa.

– Ainakaan marjametsään sitä ei kannata ottaa mukaan, vaikka siellä hyttyset söisivätkin. Muuten voi olla, että kohta sillä alueella ei ole marjaa enää, Kaakinen huomauttaa.

Näin voi käydä, jos pölyttäjät kuolevat.

Koska pralletriini on hermomyrkky, myös sen vaikutuksia ihmisiin ja erityisesti pieniin lapsiin on pohdittu.

– Aasiassa on tehty aiheesta tutkimuksia, mutta ei ole kauhean vahvaa konsensusta siitä, mikä niiden vaikutus ihmisiin on. Jonkinlaisia vaikutuksia on, mutta myrkyn määrä on Thermacell-laitteessa kuitenkin hyvin pieni, Kaakinen sanoo.

Mitä keinoa Kaakinen itse suosittelisi hyttysten karkottamiseen?

– Olen huono sanomaan, kun minua eivät hyttyset juuri koskaan pistä, Kaakinen toteaa.

Poltettavissa hyttyskarkotteissakin on omat riskinsä. Ne voivat valvomatta jäädessään aiheuttaa tulipalon. Turvallinen ja toimiva keino hyttysten karkottamiseen on ainakin linnunpönttöjen nikkaroiminen.

– Kirjosieppo on ykkösvalinta pihapiirin hyttyskarkottimeksi, vinkkaa vakuutusyhtiö LähiTapiolan johtaja Antti Määttänen tiedotteessa.