Perustulokokeilun lopullinen tulos: Työllisyysvaikutukset jäivät vähäisiksi, mutta tukea saaneiden hyvinvointi parantui – "Tämän perusteella ei voida sanoa, toimisiko koko kansan perustulo"
Kaksivuotisen perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät lopulta melko vähäisiksi, arvioi johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Perustulokokeilu toteutettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vuosina 2017 ja 2018. Kokeilun laajemmista tuloksista kerrottiin keskiviikkona suorassa videolähetyksessä.
Hämäläisen mukaan 560 euroa kuussa perustuloa saaneiden työllisyys parani kokeilun aikana noin kuudella päivällä. Keskimäärin perustuloa saaneet olivat töissä 78 päivää. Se oli hieman enemmän kuin vertailuryhmällä.
Työllisyysvaikutuksia tuli etenkin kokeilun toisena vuotena, mutta silloin vaikutusten arviointia sotki vuonna 2018 käyttöön otettu aktiivimalli.
Niin paljoa perustulo ei kuitenkaan työllistymistä lisännyt, että sitä voisi Hämäläisen mielestä pitää merkittävänä. Hänen mukaansa toteutetun kokeilun perusteella ei voida sanoa, toimisiko kaikille suomalaisille suunnattu perustulo käytännössä.
– Tässä jäi auki se, mitä työlliset tekisivät, jos he saisivat perustuloa, ja se, miten verotus vaikuttaisi asiaan.
Ihmisten kokemaan hyvinvointiin perustulo kuitenkin vaikutti monella tavalla. Perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa vertailuryhmää paremmaksi.
Kelan tutkimuspäällikön Signe Jauhiaisen mukaan perustuloa saaneet olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. He kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi.
Luottamus yhteiskuntaan, toisiin ihmisiin ja omaan tulevaisuuteen oli sekin paremmalla tolalla.
Jauhiaisen mukaan etenkin masennuksen kohdalla ero oli iso vertailuryhmään verrattuna. Hän kuitenkin painotti, että kyselytutkimuksen perusteella on vaikea vetää yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, mikä hyvinvointiin kaikkein ratkaisevimmin vaikutti.
– Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että kokeiluun osallistuneet tiesivät olevansa erityisasemassa. Aktiivimallin leikkuri on myös voinut osua juuri verrokkiryhmään. Toki hyvinvointia on voinut parantaa myös perustulo, hän pohti.
Perustuloa saaneiden erilaiset elämäntilanteet vaikuttivat myös siihen, miten he kokeilun kokivat, painotti tohtorikoulutettava Laura Tarkiainen Helsingin yliopistosta.
Hän oli mukana tekemässä perustuloa saaneiden haastattelututkimusta, johon osallistui 81 perustulon saajaa.
Tarkiaisen mukaan kokemukset perustulon vaikutuksista olivat hyvin moninaisia. Osa koki, ettei perustulo muuta mitään, osa koki sen helpottavan työllistymistä, osa tunsi sen aiheuttavan painostavaa tunnetta, osa näki mahdollisuuden toteuttaa itselleen tärkeitä asioita kuten opiskelua, jotkut hyödynsivät sen esimerkiksi omaisten auttamiseen.
Paljon vaikutti se, sattuiko elämässä osumaan kohdalle muita isoja asioita kuten vaikkapa läheisen ihmisen kuolema tai lapsen syntymä. Myös haastateltavien erilaiset kokeilua edeltäneet lähtökohdat vaikuttivat työllistymiseen.
– Vaikutukset olivat hyvin vaihtelevia, Tarkiainen painotti.
Taide- ja kulttuurialalla vaikutukset olivat kuitenkin Tarkiaisen mukaan erittäin myönteisiä. Siellä perustulon koettiin helpottavan työllistymistä.