Kaikille maksuton toinen aste ei miellytä oppositiojohtajia – Rinne toista mieltä: "En halua palata maailmaan, jossa kumisaappaita jaetaan köyhille perheille"

Hallitusohjelmassa luvattu oppivelvollisuusiän korottaminen ja sitä myötä maksuton toisen asteen koulutus kuumensi tunteita Kuntamarkkinoilla puoluejohtajien paneelissa.

Oppositiojohtajat Petteri Orpo (kok.) ja Jussi Halla-aho (ps.) näkevät toimet hyväosaisten perheiden ja kirjankustantajien tukemisena.

Orpo sanoi, että hänen mielestään valtion vähät rahat olisi järkevämpää käyttää perusopetuksen vahvistamiseen.

– Se, että kaavamaisesti annetaan ilmaiset oppikirjat muun muassa minun lapsilleni tulevaisuudessa ei ole järkevää, se on tulonsiirto hyväosaisille.

Halla-aho myönsi, että kaikilla perheillä ei välttämättä ole rahaa koulukirjoihin.

– Mutta se, että tämä ongelma ratkaistaan jakamalla kaikille tällainen tulonsiirto – sehän on vain rahansiirtoa kustantajille, jotka rahastavat näillä koulukirjoilla. Tämä rahastaminen pitäisi saada kuriin.

Halla-ahon mukaan koulutuksen ongelmat eivät ole siinä, että ihmiset eivät hakeutuisi toiselle asteelle, vaan siinä, että liian moni putoaa sieltä pois.  Se liittyy hänen mukaansa osittain ongelmiin, joita uusi opetussuunnitelma tuottaa jo peruskoulussa.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) tyrmistyi väitteistä.

Hän muistutti, että Suomessa on pyritty puuttumaan syrjäytymiseen jo pitkään erilaisilla hankkeilla ja nuorisotakuulla, mutta siltikään ei ole päästy kiinni siihen 10 prosenttiin ikäluokasta, joka jää vaille toisen asteen tutkintoa.

Andersson ihmetteli suuresti etenkin Orpon retoriikkaa.

– Ajatteleeko kukaan, että suomalainen peruskoulu on epäoikeudenmukainen tulonsiirto rikkaille? Ei kukaan, sehän on päinvastoin taannut tämän maan hyvinvoinnin ja tasa-arvon. Oppimateriaalit ovat siellä maksuttomia, ja samaa laajennetaan nyt toiselle asteelle, tämä ei ole sen ihmeellisempää.

Andersson muistutti, että maailma ja työmarkkinat muuttuvat, ja myös koulutusjärjestelmää täytyy tarkastella uudelleen.

– Meidän täytyy olla valmiita tekemään isoja uudistuksia, jotta kaikki saavat vähintään toisen asteen tutkinnon.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää oppivelvollisuusiän nostoa välttämättömänä, jotta tulevaisuuden Suomi voi taloudellisesti kasvaa kestävällä tavalla.

– Se edellyttää sitä, että tähän satsataan tällä hetkellä. Jos kokkiveitset maksavat 1 600 euroa, 10 prosenttia ei perheistä ei pysty ostamaan niitä ammattikouluun. Tai lukion kirjat 2 500 euroa. Siksi tarvitaan maksutonta lukiota ja ammattioppilaitoksia.

Rinteellä oli terveisiä Orpolle, jonka mielestä hyväosaiset perheet eivät tarvitse maksuttomia oppimateriaaleja.

– Minä en halua palata sellaiseen maailmaan, jossa kumisaappaita jaetaan köyhille perheille luokan edessä.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) puolusti myös kaikkien oikeutta opiskella maksuttomasti lukiossa tai ammattikoulussa.

– Kyllähän se, että on mahdollisuus siellä opiskella, nähdään työllisyystilastoissa.

Kulmuni korosti, että kaikki kuntien lisämenot kompensoidaan täysimääräisesti.

– Kunnille ei voi tulla velvoitteita ja vastuita, ellei tule myös rahoitusta.  Se on vastuullisuutta seuraaville sukupolville, että valtion ja kuntien talous on tasapainossa, keskustan puheenjohtaja totesi.

Hallitusohjelmassa oppivelvollisuusiän noston hintalapuksi on laskettu 107 miljoonaa euroa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kuvaili oppivelvollisuusiän pidentämistä totaaliseksi ajattelutavan muutokseksi.

– Tiedämme jo nyt tilastoista, että peruskoulututkinnolla ei enää työllistytä. Suomalainen yhteiskunta panostaa koulutukseen niin paljon, että jokaisen lähtökohta työelämään on vähintään toisen asteen tutkinto.