Tutkimus: Kuntapäättäjät antoivat omalle johtamiselleen tyydyttävän arvosanan

Kuntien valtuutetut antoivat kuntiensa johtamisesta itselleen tyydyttävän kouluarvosanan (7,55), käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutetuille tekemästä kyselytutkimuksesta.

Yleisarvosana on 2000-luvulla tehdyissä kyselyissä vaihdellut 7,29 ja 8,04 välillä.

Kaksi kolmesta valtuutetusta piti kunnan johtamisen tärkeimpänä lähtökohtana toimintaympäristöä ja sen muutosten hallintaa.

Vajaa puolet vastanneista nosti kakkossijalle asukkaiden palvelutarpeet ja reilu kolmannes korosti kunnan strategian selkiyttämisen ja viestinnän merkitystä.

Vähiten johtamisen lähtökohtiin vaikuttivat järjestäytyneiden organisaatioiden paineet, omistajaohjeuksen keinot sekä työnantajamaine ja henkilöstön saatavuus.

Eniten kuntapäättäjiä yhdisti väittämä, jonka mukaan ”kunnallamme on selkeästi määritelty visio ja strategia”. Väittämä on ollut kärkisijoilla vuodesta 2005 saakka.

Kunnan selviytyminen hyvin kiristyneestä kuntataloudesta on listan kakkonen. Kolmantena tärkeysjärjestyksessä on päätöksenteon apuna ollut tosiasiatieto.

Kuntaviestinnässä sen sijaan on kyselyn mukaan vielä parannettavaa.

Vähiten samaa mieltä oltiin väittämän ”kuntamme viestintä on tehokasta ja tavoittaa halutut kohderyhmät” kanssa. Se on pitänyt jumbosijaa kaikkina tutkimusvuosina lukuun ottamatta vuotta 2013.

Myös yhteistyön tuloksellisuuteen naapurikuntien välillä on suhtauduttu melko kriittisesti.

Valtuutettujen näkemykset oman kuntajohtamisen haasteista vaihtelevat maakunnittain ja erot ovat paikoin suuret.

Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle antavat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjät.

Heikoimmat arviot johtamiselleen antavat Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan valtuutetut. Kymenlaakson päättäjät ovat olleet kriittisimpiä kaikkina tarkasteluvuosina vuodesta 2005 lähtien.

Puoluekannan mukaan tarkastellen myönteisimmät arviot kuntajohtamisesta antoivat RKP:n, keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut.

Kriittisimpiä olivat perussuomalaisten, sitoutumattomien ja vasemmistoliiton päättäjät.

Tutkimus toteutettiin nettikyselynä toukokuun 2018 aikana. Vastauksia kertyi 946.