Arkkipiispa Tapio Luoma: Yhteiskunta tarvitsee aitoa vuoropuhelua luottamuksen rakentamiseksi

Arkkipiispa Tapio Luoma peräänkuuluttaa yhteiskuntaan aitoa vuoropuhelua: vuorovaikutusta, jonka avulla osataan hahmottaa yhteistä todellisuutta, eikä etsitä voittajia ja häviäjiä.

Luottamuksen vahvistamiseen tarvitaan hänen mukaansa sellaisia mielipiteitä, jotka on keskeneräisinäkin tarkoitettu vuorovaikutusta rakentamaan.

– Käsityksemme mielipiteiden luonteesta ja tarkoituksesta on muuttunut. Olemme lakanneet suhtautumasta mielipiteisiin tavalla, jota aito vuoropuhelu edellyttää, Naantali 24h -festivaalissa luottamusta ja sen kasvualustoja pohtinut arkkipiispa sanoi.

Nykyään yhä useampi mielipide typistyy Luoman mukaan vain sen ilmaukseksi, mihin kuplaan mielipiteen esittäjä kuuluu. Tällöin mielipiteestä tulee pelkkä leima, jolla ihmisiä voidaan jaotella.

– Luottamuksen vahvistamisen kannalta on tärkeää, että mielipiteiden ei anneta surkastua pelkiksi leimoiksi, vaan niiden oikea tehtävä, vuorovaikutuksen rikastuttaminen, säilyy.

– Aidon vuoropuhelun lähtökohtana on eräänlainen luottamuksen minimi: Minun on voitava luottaa, että se, mitä sanon, otetaan vastaan tulkinnalla, joka edes suurin piirtein vastaa omaa käsitystäni siitä, mitä olen halunnut sanoa. Tietoisesti pahantahtoiset tulkinnat eivät kannusta luottamukseen.

Arkkipiispa muistutti puheenvuorossaan, että luottamuksella on keskeinen rooli niin yhteiskunnan vakauden kuin yksittäisen ihmisen elämänlaadun rakentumisessa. Nykyhetkessä on kuitenkin yhä enemmän epäluulon ja epäluottamuksen sävyjä.

– Lisääntynyt epävarmuus ja ennakoimattomuus ovat selvästi vaikuttaneet siihen, millä tavalla katsomme toisiamme ja keskustelemme keskenämme. Aggressiivisuus pistää silmään.

Arkkipiispa Luoman mukaan luottamuksen syntymisen ja vahvistumisen kannalta syvimmän tason ainesta on näkemys elämästä lahjana.

– Jos katson, että elämä on viime kädessä lahja, jonka saamiseen en ole itse pystynyt vaikuttamaan, voin ajatella, että lahjan saajana olen vastuussa siitä, miten tätä lahjaa käytän.

Ajatus elämästä lahjana tarjoaa Luoman mukaan mielekkään näkökulman maailmankatsomuksesta riippumatta. Elämän lahjan vastuullinen käyttäminen pitää sisällään ajatuksen, että myös toisen ihmisen elämä on lahjaa.

– Toinen ihminen ei voi olla minulle väline, jota hyödynnän omien päämäärieni saavuttamiseksi. Hän ei ole vihollinen, joka minun pitäisi voittaa.

Näin nähtynä toinen ihminen ei ole ensi sijassa uhka, vaan häneen voi luottaa.

– Jos oletusarvoksi nousee ajatus toisesta ihmisestä ensi sijassa uhkana, vaikutukset kantautuvat laajalle, niin yhteiskunnalliseen elämään kuin maailmanpolitiikkaankin. Vaihtoehtona on, että toinen ihminen nähdään kumppanina ja mahdollisuutena rikkaampaan vuorovaikutukseen.

Luoma myöntää, että luottaminen sisältää riskin: luottamus voidaan aina pettää, tahallisesti tai tahattomasti.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on hänen mukaansa kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että pettymyksen riski voidaan ottaa.