Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz on pitkän linjan poliitikko ilman hallituskokemusta
Saksan on vihdoin aika palata Euroopan johtajaksi.
Näin totesi viime viikolla kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz, joka on puolueensa (CDU) ja sen baijerilaisen sisarpuolueen (CSU) vaalivoiton myötä nousemassa Saksan uudeksi liittokansleriksi.
Merz haluaa näyttää, että hän vie maataan määrätietoisesti eteenpäin, sanoi saksalainen politiikan tutkija Benjamin Höhne STT:lle ennen vaaleja.
– Hän yrittää antaa itsestään kuvan vahvana johtajana, Chemnitzin teknillisessä yliopistossa työskentelevä Höhne totesi.
Kuten väistyvää liittokansleri Olaf Scholzia (SPD), Merziäkään ei tosin pidetä erityisen karismaattisena poliitikkona.
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä juristitaustainen Merz on Saksan pitkän linjan poliitikko, mutta hallitustyön noviisi.
Talouspoliittisesti Merz on liberaali. Vaalikampanjassaan hän lupasi veronalennuksia esimerkiksi yrityksille ja kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan.
Lisäksi hän vastustaa jyrkästi lisävelkaa ja on väläytellyt leikkauksia.
Ulkopolitiikassa Merz on vaatinut Ukrainalle lisätukea. Hän kannattaa esimerkiksi Taurus-ohjusten lähettämistä, mitä väistyvä liittokansleri Scholz on sodan eskaloitumisen pelossa härkäpäisesti vastustanut.
Arvokonservatiivina profiloitunut Merz on viime vuosina aiheuttanut useita kohuja esimerkiksi maahanmuuttaja- ja vähemmistövastaisilla sekä naisvihamielisillä lausunnoillaan. Hän on myös vähätellyt ilmastonmuutoksen vakavuutta.
Saksassa erityisesti politiikan vasemmalla laidalla huolta on aiheuttanut Merzin suhtautuminen osin äärioikeistolaiseen Vaihtoehto Saksalle -puolueeseen (AfD).
Tammikuussa Merz rikkoi tabun, kun hän vei maahanmuuttopolitiikkaa koskevan julkilausuman liittopäivillä läpi AfD:n tuella.
Perinteisesti pääpuolueet ovat Saksassa pitäneet AfD:n visusti niin kutsutun palomuurin takana.
Äänestys sai jopa entisen liittokanslerin, kristillisdemokraattien Angela Merkelin älähtämään ja kritisoimaan äänestystä.
Viime aikoina Merz on kuitenkin vakuuttanut, että hänen puolueensa ei tule tekemään yhteistyötä AfD:n kanssa.
STT luonnehtii AfD:tä osin äärioikeistolaiseksi, koska puolue kannattaa virallisesti demokratiaa ja oikeusvaltiota, mutta se on viranomaisten tarkkailussa demokratian vastaisen ja äärioikeistolaisen toiminnan takia.
Merzin 1990-luvun taitteessa alkanutta poliittista uraa on värittänyt kilpailu Merkelin kanssa.
Merzin rakettimainen nousu politiikassa katkesi 2000-luvun alussa, kun Merkel syrjäytti Merzin CDU:n ja CSU:n parlamenttiryhmän johdosta.
Merz vetäytyi politiikasta ja siirtyi liike-elämään. Hän työskenteli pitkään maailman suurimmassa varainhoitoyhtiössä, yhdysvaltalaisessa BlackRockissa. Yhtiötä on viime aikoina kritisoitu siitä, että se olisi myötävaikuttanut ympäristö- ja ihmisoikeusloukkauksiin sijoituksillaan maatalousyrityksissä.
Politiikkaan Merz palasi vuonna 2018, kun Merkel ilmoitti, ettei aio enää asettua ehdolle puolueen puheenjohtajaksi.
Joulukuussa 2021 Merz valittiin vihdoin puolueensa johtajaksi, kahden vuosikymmenen odotuksen jälkeen.