Keskustan Honkonen: Turvallisuusviranomaisten rahoitusta kasvatettava
Keskustan kansanedustaja Petri Honkonen esittää turvallisuusviranomaisten resurssien kasvattamista.
Hän toteaa tiedotteessaan edellisen ja nykyisen hallituksen vahvistaneen puolustusvoimien rahoitusta, mutta huomauttaa, että rauhan aikana tapahtuvan hybridivaikuttamisen tilanteessa ensimmäinen operoiva viranomainen ei useinkaan ole puolustusvoimat.
– Todennäköisimmin vastassa on poliisi ja rajavartiolaitos. Nämä viranomaiset eivät ole olleet mukana jakamassa turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi kasvanutta rahapottia, Honkonen toteaa.
Hän pitää poliisin, rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien toimintaa Eagle S -öljytankkerin haltuunotossa esimerkillisenä. Tankkerin epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin ja neljän telekaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä.
– Harjoiteltujen ja suunniteltujen toimintamallien kokeileminen menestyksellä kovassa tilanteessa osoittaa toimintakykymme ja valmiutemme korkean tason, Honkonen katsoo.
Honkosen mukaan riittävä rahoitus on turvattava niin rajavartiolaitokselle, suojelupoliisille kuin viranomaisten kriittisestä viestinnästä vastaavalle Suomen Erillisverkoille.
Hän viittaa rajavartiolaitoksen syksyiseen budjettilausuntoon, jonka mukaan ”toimintaympäristön perusteellinen muutos edellyttäisi 3 100 henkilötyövuotta riittävän toiminta- ja kriisinsietokyvyn turvaamiseksi sekä rajaturvallisuuden varmistamiseksi”.
Sopeuttamistarpeen vuoksi rajavartiolaitoksen henkilötyövuosikehys on kuitenkin enintään noin 2 960 henkilötyövuotta, mahdollisesti tätäkin vähemmän.
– En esitä turvallisuusviranomaisten välistä vastakkainasettelua tai resurssikilpailua, mutta suomalaiset eivät voi hyväksyä rajavartiolaitoksen suorituskyvyn heikentämistä tässä turvallisuuspoliittisesti kireässä tilanteessa. Poliisilla ei onneksi ole painetta suursäästöihin, mutta miljoonien tehostamistoimenpiteet ovat sielläkin edessä tänä vuonna, Honkonen toteaa viitaten hallintovaliokunnan budjettikuulemisiin.
Honkonen esittää arvioitavaksi, voisiko Suomi vastata Naton kasvavaan bkt-tavoitteeseen puolustusvoimien ohella myös muiden turvallisuusviranomaisten kasvavilla resursseilla.
– Hybridiuhkien maailmassa maanpuolustuksen toimintakyvyssä on aiempaa enemmän kyse turvallisuusviranomaisten yhteistoiminnasta ja sen tulee näkyä myös niiden rahoituksessa kasvavien ja vahvistuvien sotilaallisten suorituskykyjen ohella, hän toteaa.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump haluaa nostaa Naton puolustusmenotavoitteen viiteen prosenttiin. Naton nykyisen tavoitteen mukaan jäsenvaltioiden tulisi käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tavoitteen täyttää vain 23 maata 32:sta.
Suomi käytti viime vuonna puolustusmenoihin noin 2,3 prosenttia bkt:staan.