Iranissa on nyt paljon liikkuvia osia, ja tyytymätön kansa saattaa lähteä kaduille
Supervaalivuoden 2024 kalenteriin on tuloillaan uusi vaalipäivämäärä. Iranissa on perustuslain mukaan järjestettävä presidentinvaalit 50 päivän kuluessa, koska presidentti Ebrahim Raisi on kuollut helikopteriturmassa.
Tilanne on nyt monin tavoin epävarma. Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo presidentinvaalien olleen se osa iranilaista politiikkaa, jossa on ollut poliittista kilpailua eri suuntausten välillä.
Viime presidentinvaaleissa vuonna 2021 ehdolle päästettiin kuitenkin käytännössä vain jyrkän linjan edustajia, mikä johti konservatiivisen ja ajatollah Ali Khamenein kanssa läheisesti liittoutuneen Raisin voittoon.
Jyrkkää linjaa kannattavia yhdistivät Juusolan mukaan muun muassa epäluuloinen suhtautuminen länsimaihin ja taloudellisen itsenäisyyden sekä islamilaisen tasavallan alkuperäisten arvojen korostaminen.
Äänestysprosentti jäi vuoden 2021 presidentinvaaleissa hyvin alhaiseksi. Sama toistui tämän kevään vaaleissa, joissa valittiin maan parlamentti sekä hengellisen johtajan valitseva 88-jäseninen asiantuntijaneuvosto.
Koska monien kansalaisten silmissä edellisillä vaaleilla ei ole legitimiteettiä, Juusola pitää mahdollisena, että pinnan alla kupliva tyytymättömyys nousee jälleen pintaan.
– Iranin poliittisen johdon asema perustuu tänä päivänä huomattavan paljon enemmän pakolle ja pakotukselle kuin sille, että kansa hyväksyisi islamilaisen tasavallan politiikan.
Juusola kertoo, että aiemmin Iranin hallinnolla on ollut kannatusta kansankin keskuudessa muun muassa elinolojen paranemisen vuoksi.
– Tänä päivänä yhdistelmä, jossa elinolosuhteet ovat kurjat, korruptio on hurjaa ja vapauksia ei ole, on johtanut siihen, että toistuvasti kansa on ollut kaduilla vähän eri syistä. Tyytymättömyys on laajaa.
Paljon riippuu siitä, millainen prosessi presidentinvaaleista tulee ja kuinka läpinäkyvästi tai läpinäkymättömästi ne viedään läpi.
Juusola arvelee, etteivät vaalit herätä iranilaisissa kovinkaan suurta innostusta. Jos ihmiset lähtevät kadulle, he todennäköisesti lähtevät sinne nimenomaan vastustamaan järjestelmää ja sellaisia vaaleja, joissa ei ole aitoja vaihtoehtoja.
– Tässä on hyvin monta liikkuvaa osaa yhtä aikaa. Iranin taloudellinen tilanne on kauhean huono ja tyytymättömyys siinäkin mielessä johtoa kohtaan korkealla. On hyvin mahdollista, että tullaan näkemään uusia levottomuuksia varsinkin, jos vaalit näyttävät siltä, ettei niihin sisälly minkäänlaisia vaikuttamismahdollisuuksia.
Yksiselitteisen ilmeisestä seuraajaa Raisille tai todennäköistä vaalivoittajaa ei Juusolan mukaan ole tiedossa. Hän arvelee, että muiden kuin konservatiivisen linjan edustajien ehdokkuus estetään jälleen.
Vielä presidentin valintaa laajempi kysymys Iranissa on se, kenestä tulee lähivuosina Iranin seuraava korkein johtaja eli ajatollah. Juusola huomauttaa, että Raisi oli kärkisijoilla Khamenein seuraajaksi, joten valtataistelu kiihtyy myös sillä saralla.
Onnettomuudessa kuoli myös Iranin ulkoministeri Hossein Amir-Abdollahian.
Juusola sanoo, että presidentti ja ulkoministeri ovat arkipäivän politiikan johtamisessa hyvin tärkeässä roolissa, joten kummankin yhtäkkinen kuolema vaikeuttaa johdonmukaisen ulkopolitiikan hoitoa ja saattaa tehdä Iranin käyttäytymisestä entistä arvaamattomampaa.
– Ja vaaleihin tulee liittymään kilpailua, jolla voi olla vaikutusta ulko- ja sisäpolitiikkaan. Kaiken kaikkiaan tämä lisää epävarmuutta.
Vaikka ulkoministerillä ei käytännössä ole suurta valtaa, hän on kuitenkin ollut diplomaattisesti merkittävässä roolissa. Juusola huomauttaa, että käytännön politiikan toteuttamisen kannalta ulkoministerin kuolemalla on merkitystä, vaikka uuden ministerin nimittäminen ei olekaan suuri prosessi.
– Väistämättä Iran nyt kokoaa rivejään. Kun Lähi-idän tilanne on aika lailla räjähdysherkkä tällä hetkellä laajemminkin, niin eihän ajoitus ole kauhean hyvä.
Ulkovalloilta odotetaan nyt Juusolan mukaan asennetta, jolla ei pyritä kärjistämään tilannetta. Kun Iran on epävarmassa siirtymävaiheessa, muiden maiden provokaatiot eivät helpottaisi tilannetta. Juusola sanoo ajattelevansa lähinnä Israelia, ei niinkään Yhdysvaltoja.