Selkänoja Helsingin areenan pakkolunastamiselle venäläisiltä oligarkeilta on taas askelta lähempänä – EU:n jäsenmaat pääsivät Brysselissä sopuun uusista Venäjän vastaisista pakotteista
Suomi on nyt hyvin todennäköisesti saamassa lisää selkänojaa Helsingin areenan avaamiseksi takaisin yleisölle, selvisi torstain ja perjantain välisenä yönä Brysselissä. Syynä on EU:n jäsenmaiden löytämä poliittinen sopu uudesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista.
Jääkiekkojoukkue Jokereiden entinen kotihalli on lojunut tyhjillään Helsingissä toissa keväästä saakka, jolloin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Osa areenan omistajista ja taustavaikuttajista kuuluu Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.
STT kertoi aiemmin useisiin lähteisiin nojaten, että pakotepakettiin valmisteltiin keinoja, joilla areenan kaltainen omaisuus on mahdollista saada joko hyvällä tai pahalla venäläisiltä oligarkeilta, joihin EU on kohdistanut pakotteita. Poliittinen sopu pakotteista on uusi nytkähdys kohti tätä.
Käytännössä pakotelistatut omistajat voisivat tietyn rajatun ajan myydä jäädytettyä omaisuutta niin, että muotoaan muuttanut omaisuus jäisi kuitenkin yhä jäädytetyksi. Niin ikään pakettiin on kaavailtu selkänojaa pakkolunastuksille, jos Helsingin areenan kaltaista omaisuutta ei saada yleisön käyttöön suosiolla.
Hallin omistajista EU:n pakotelistalla ovat oligarkkiveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg sekä Gennadi Timtshenko, jotka kietoutuvat lähelle Putinia. Yhdysvaltojen pakotteiden piiriin kuuluvat myös Boris Rotenbergin poika Roman ja liikemies Kai Paananen, jotka vaikuttavat areenan taustayhtiön hallituksessa.
Ulosottolaitos ei ole jäädyttänyt hallia, vaan pakotelistattujen oligarkkien osakkeet. Rotenbergin veljekset ja Timtshenko omistavat omien yhtiöidensä kautta Arena Events Oy:n, mikä oikeuttaa määräävään asemaan Helsingin areenan taustayhtiössä Helsinki Halli Oy:ssä.
Poliittinen sopu uudesta pakotepaketista syntyi Brysselissä, jossa EU:n poliittiset johtajat ovat torstaista alkaen kokoontuneet tiheätunnelmaiseen huippukokoukseen. Tärkeimpänä osuutena kokouksessa ovat erilaiset tukikeinot Ukrainalle samaan aikaan, kun yhtenäisyyden löytäminen Ukrainan tukemisessa on takkuillut sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.
Tuore pakotepaketti täytyy yhä hyväksyttää EU:n ministerineuvostossa, vaikka poliittinen sopu paketista on nyt löytynyt. Lisäksi Wienissä pakotepaketin juridiikkaa halutaan yhä syynätä joiltain osin.
Pakotepaketin suurimpana vastustajana pidettiin aiemmin Unkaria, joka kuitenkin olisi ollut valmis hyväksymään paketin jo tiistaina. Itävalta ei tuolloin taipunut poliittiseen sopuun.
Suomalaisten kannalta suurin mielenkiinto uusista pakoteratkaisuista on kohdistunut Helsingin areenaan, mutta kansainvälisesti suurin kiinnostus paketin sisällössä on ollut muualla. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet muun muassa venäläisten timanttien myyntikielto ja uusi pakotteiden kiertämistä estävä tilkintä.
Poliittisten johtajien huippukokouksen suurin läpimurto torstaina oli jäsenmaiden päätös aloittaa neuvottelut EU-jäsenyydestä Ukrainan ja Moldovan kanssa. Samalla jäsenmaat antoivat Georgialle ehdokasmaan aseman. Liittymisneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa avataan, kun jäsenkriteeristö on saavutettu riittävästi.
Historiallinen päätös syntyi niin, että Unkarin pääministeri Viktor Orban poistui neuvottelutilasta eikä siksi esittänyt vastalausetta päätökselle. Laajentumispäätökseen vaaditaan yksimielisyys kaikilta 27 jäsenmaalta, mikä siis saatiin näin aikaiseksi.
Torstain päätös EU-laajentumisen seuraavista askeleista varmistaa, että huippukokouksesta ei ole tulossa totaalista poliittista epäonnistumista. Silti huippukokouksessa tulisi yhä saavuttaa sopu muun muassa Ukrainan tukemisesta 50 miljardilla eurolla.
Pitkän aikavälin Ukraina-tuesta on määrä sopia, kun poliittiset johtajat neuvottelevat myös muusta pitkän aikavälin rahoituskehyksen tarkastelusta.
Raha-asioissa Ukrainaa voidaan hätätapauksessa päättää tukea ainakin lyhyempiaikaisesti myös 26 jäsenmaan kesken, mikäli jäsenmaat eivät saisi sovittua yhteisesti Ukraina-tuesta. Kyvyttömyys tehdä päätöstä ei siis tarkoittaisi Ukraina-tuen loppumista, mutta yhtenäisyyden puute olisi huomattava poliittinen takaisku Ukrainalle ja sen tukijoille.
Poliittiset johtajat pyrkivät löytämään ratkaisun Ukrainan pitkän aikavälin tukipäätöksestä perjantaina.