Keskustalla on edessään vaikeuksia, mutta alkavalla hallituskaudella sen pelimerkit ovat hyvät

Keskustan hankaluuksia selittää osaltaan puolueen ikärakenne. Vaikka sen kannatus on Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Jussi Westisen mukaan edelleen eläkeläisten keskuudessa vahva, 80-luvulla ja sen jälkeen syntyneiden joukossa keskustan vetovoima on kutistunut todella heikoksi.

– Keskustan yksi suurimmista ongelmista on se, mitä se edustaa ja miten vaikeasti hahmotettava se on uusille sukupolville. Keskustan itseymmärrys siitä, mitä se haluaa olla, on tällainen edistyksellinen, kestävää luontosuhdetta vaaliva sivistyspuolue, joka on köyhän asialla alkiolaisessa hengessä. Tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että moni suomalainen sijoittaa sen vähän keskustasta oikealle ja sen profiili typistyy maaseudun asioiden ajamiseen.

Samoin jatkuva kaupungistuminen vähentää väkeä keskustan perinteisiltä kannatusalueilta ja lisää asukkaita kaupunkeihin, joissa keskustalla on vaikeuksia saada kannatusta.

Keskustan kannatuksen laaja kaari on Westisen mukaan osoittanut alaspäin 2000-luvun alusta asti, vaikka keskustan oppositiokausi Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallituksen hapuillessa ja Juha Sipilän valinta keskustan puheenjohtajaksi nostivatkin puolueen suurimmaksi vielä vaaleissa 2015. Osaltaan keskustaa varmasti painaa myös se, että tällä vuosituhannella puolue on ollut oppositiossa aiemmin vain vaalikausilla 1999–2003 ja 2011–2015.

– Se on varsin merkittävä riippakivi ja varsinkin se, että ainoana puolueena keskusta oli kahdessa viimeisessä hallituksessa, jotka toteuttivat hyvin erilaista politiikkaa hyvin erilaiselta hallituspohjalta, Westinen sanoo.

Onko vuosikymmeniä povattu keskustan auringonlaskun aika siis vihdoin koittamassa? Madonluvuista huolimatta Westinen ei ole asiasta vakuuttunut.

– Pelimerkit asetelmassa eivät voisi olla paljoa paremmat: he voivat kritisoida oppositiosta sekä perussuomalaisia että kokoomusta. Kyse on nyt aika paljon siitä, kykeneekö keskusta olemaan retorisesti tarpeeksi terävä, hän sanoo.

Puoluekannatusmittauksissa puoluevaihdokset keskustasta jakautuivat Westisen mukaan aika tasan kokoomukseen ja perussuomalaisiin.

– Keskittyminen pelkästään perussuomalaisiin on puolueen näkökulmasta ongelmallista. Keskustan kannatuskehityksen kannalta tärkeää on myös se, miten saadaan takaisin kokoomukseen siirtyneitä äänestäjiä.