Lännessä ja etelässä saattaa tulvia tänään ja huomenna – tulvahuippu ei osu enää välttämättä kevääseen, kertoo tutkija
Vuotuinen tulvahuippu ei osu Suomessa välttämättä enää kevääseen, kertoo Tulvakeskuksessa työskentelevä tutkija Kalle Sippel Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
– Tulvia voi olla pitkin vuotta varsinkin etelässä. Kevättulvat ovat perinteisesti olleet Suomessa ne suurimmat tulvat, mutta näin ei välttämättä enää ole, Sippel sanoo.
Ei siis myöskään ole enää kovin erikoista, että tammikuun puolivälin jälkeen Suomessa tulvii tai on ainakin tulvariski. Ilmatieteen laitos on antanut sekä perjantaille että lauantaille varoituksen tulvariskistä Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Kanta-Hämeeseen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle.
– Talvitulvat ovat meillä valitettavasti yleistymään päin. Tänä talvena ne ovat olleet poikkeuksellisen suuria, Sippel sanoo.
Suurin muutosta selittävä tekijä on Sippelin mukaan se ilmeinen eli ilmastonmuutos. Tulvimisen taustalla näyttäisi skenaarioiden mukaan olevan juuri lämpötila eikä esimerkiksi se, että Suomen lounais- ja eteläosissa olisi tulvariskejä alavan maaston takia.
– Oleellista on se, että tuolla alueella suurin osa sateesta tulee vetenä silloin kun lämpötila pyörii nollan tienoilla. Sademäärät ovat kyllä lisääntymässä muuallakin maassa.
Suomessa on nimetty 22 merkittävää tulvariskialuetta. Niistä keskeisiin kuuluu Sippelin mukaan Porin seutu Kokemäenjoen suulla.
– Tällä hetkelläkin siellä ollaan valmiudessa jääpadon vuoksi.
Lisäksi tulville alttiita ovat tutkijan mukaan esimerkiksi Lapväärtin taajama Pohjanmaan maakunnassa sekä vähän pohjoisempana Kyrönjoki ja Lapuanjoki. Järvistä tulvariskiä on ollut esimerkiksi Espoon Pitkäjärvessä. Meritulvien osalta riskialuetta on myös Helsingin ja Espoon rannikko.
Entä osaavatko suomalaiset keskimäärin varautua tulviin ja varoa niitä?
– Käsittääkseni voi sanoa, että suomalaiset ymmärtävät tulvariskit, Sippel sanoo.