Miksi Ranskan Macron nöyristelee Putinin edessä? − "Seuraa suomalaisten poliitikkojen viitoittamalla naiivilla tiellä"
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Venäjä-politiikka on herättänyt muualla länsimaissa hämmästystä ja kysymyksiä Macronin tavoitteista Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin suhteen.
Macronin tapa osoittaa ymmärrystä Venäjän ja Putinin intresseille on ollut ajoittain jopa ristiriidassa EU:n ja Naton tavoitteiden ja arvojen kanssa.
Tutkija Pekka Väisäsen mukaan Macron näkee Euroopan ja Venäjän kehityksen olevan suorassa vuorovaikutuksessa, jopa kohtalonyhteydessä toisiinsa nähden.
− Tässä suhteessa myös Macron seuraa suomalaisten poliitikkojen viitoittamalla naiivilla tiellä, jossa yhteinen elementti oli edellä mainittu usko keskinäisriippuvaisuuteen ja sen mukanaan tuomaan rauhaan, vakauteen ja edistykseen, Macronin politiikasta väitellyt Väisänen kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa Macron on pitänyt Euroopan unionia virkakautensa alusta alkaen keskeisimpänä instrumenttina, jonka avulla maanosan vakaus, turvallisuus ja edistys voidaan taata.
− Autonominen ja vahva Eurooppa, jolla olisi myös tulevaisuudessa vahva yhteinen puolustus, on niin ikään kuulunut Macronin poliittiseen pelikirjaan.
Väisänen siteeraa blogissaan australialaista politiikan tutkijaa Eglantine Stauntonia, jonka mukaan Macronin politiikassa keskeistä on pyrkimys löytää väylä täydellisen antautumisen ja kärjistyneen eskaloinnin väliltä.
Tämä tavoite on konkretisoitunut turvatakuiden antamiseen Putinille, mikä on aiheuttanut hämmennystä varsinkin pienten Nato-kumppanien keskuudessa.
− Pohjoismaalaisin silmin katsottuna Macronin politiikka on näyttäytynyt Putinin ja Venäjän edessä nöyristelyltä, jossa venäläisten mittavat sotarikokset ja ylipäätänsä ryhtyminen epämääräiseen ja brutaaliin hyökkäyssotaan on jätetty vaille niiden ansaitsemaa huomiota, Väisänen toteaa.
Hänen mukaansa Macron on noudattanut politiikkaa, jossa olennaista on ollut pidättäytyminen voiman käytöstä.
− Valittu politiikka, tai sen tavoittelu on näyttäytynyt toisinaan myös hyvin kiusalliselta, kun harjoitettu politiikka on rinnastettu Venäjän sotarikoksiin Ukrainassa. Tämä voi omalta osaltaan selittää myös Ranskan erittäin vaatimatonta aseapua Ukrainalle, Väisänen kirjoittaa.
− Putinin yksityisarmeijan Wagnerin tekemät raakuudet siviiliväestöä kohtaan, suoranainen propaganda länsimaita kohtaan ja luonnonvarojen täysimittainen ryöstäminen Venäjälle, ovat kaikki hämmästyttävän vähän aiheuttaneet Macronin puheisiin kritiikkiä Putinia vastaan.
Väisäsen mukaan Macron on koko virkakautensa aikana toiminut viitekehyksessä, jossa on kaikuja ja piirteitä hänen edeltäjistään.
− Erityisesti kenraali Charles de Gaullen visio Euroopasta mantereena, joka ulottuu Atlantilta Uralille, on saanut huomiota, kun taas Macron on määritellyt Euroopan maanosana Lissabonista Vladivostokkiin. Inklusiivinen Venäjän politiikka, jota Macron on noudattanut, oli Macronin edeltäjistä myös Francois Mitterrandin ja Nicolas Sarkozyn tavoitteena.
Väisäsen mukaan Neuvostoliiton muuttuminen Venäjän federaatioksi ei tässä suhteessa muuttanut perusasetelmaa. Hän toteaa, että Sarkozykaan ei halunnut eristää Venäjää muusta Euroopasta, vaan näki sen osana eurooppalaista poliittista kehystä. Macron seuraa samoja askelmerkkejä suhtautumisessaan Venäjän käymään hyökkäyssotaan.