Lähihoitajan palkka sairaalassa on nousemassa luokkaa paremmaksi kuin työvoimapulasta myös kärsivässä varhaiskasvatuksessa  –  "Ei voi mitään", toteaa Jukon Luukkainen

Varhaiskasvatuksessa eli esimerkiksi päiväkodeissa työskenteleville ei ole tulossa vastaavia palkankorotuksia kuin hoitajille. Esimerkiksi päiväkodissa työskentelevä lähihoitaja voi jäädä pienemmälle palkalle kuin terveydenhoitotehtävissä työskentelevä lähihoitaja.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä palkansaajia edustavat hoitajajärjestöt Tehy ja Super hyväksyivät valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoesityksen viime viikon maanantaina. Hoitajajärjestöt saavat yleisten korotusten ja kunta-alan palkkaohjelman lisäksi kuuden prosentin korotukset palkkoihin kolmessa vuodessa 2023–2025.

Kunta-alan järjestöt Juko sekä Jau, johon kuuluvat JHL ja Jyty, eivät aio ajaa vastaavaa kuuden prosentin korotusta esimerkiksi varhaiskasvatuksessa toimiville lähihoitajille.

–  Lähihoitaja toimii missä toimii, ja jos ei hän toimi sen sopimuksen piirissä, mihin korotukset tulevat, ei voi mitään, sanoo Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen.

KT ja kunta-alan järjestöt Juko ja Jau katsovat, että kuuden prosentin korotukset ovat niin sanottua palkka­harmonisointirahaa. Siksi ne koskevat vain sellaisia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, jotka ovat siirtymässä uusille hyvinvointialueille.

Varhaiskasvatuksen työntekijät pysyvät kunnan palveluksessa.

–  Kun he eivät kerran ole siirtymässä mihinkään, harmonisointirahaa ei voi tulla, sanoo Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Varhaiskasvatuksen työntekijöistä on monin paikoin Suomessa pulaa. Lisäksi palkansaajajärjestöjen mukaan he ovat palkkakuopassa.

Päiväkodissa työskentelevät hoitajat eivät kuitenkaan jää kokonaan ilman ylimääräisiä palkankorotuksia, sillä kunta-alalle kesäkuussa sovittu työehtosopimus nostaa myös heidän palkkojaan.

–  Kuntasektorin työntekijät saavat kehittämisohjelman verran isomman korotuksen joka vuosi kuin esimerkiksi yksityisellä sektorilla, Voima muistuttaa.

Kehittämisohjelma nostaa palkkoja viidellä prosentilla viidessä vuodessa yli yleisen sopimusratkaisun.

Jos lähihoitaja, joka työskentelee sairaalassa, saisi kaikki sopimuksen mukaiset korotukset, hänen palkkansa nousisi KT:n laskun mukaan viidessä vuodessa vähintään 18,5 prosenttia. Lähihoitajan peruspalkka kuntasektorilla on Superin mukaan 2  064 euroa, joten peruspalkka nousisi vähintään 2446 euroon hyvinvointialueen töissä. Päiväkodissa työskentelevä lähihoitaja taas saisi viiden vuoden päästä 2322 euroa.

Osa palkankorotuksista sovitaan kuitenkin työpaikoilla, joten kaikki eivät saa yhtä suuria korotuksia. Siten esimerkki on kuvitteellinen.

Juko ja Jau solmivat kesäkuun alussa kunta-alan työehtosopimuksen KT:n kanssa. Tuolloin sopimukseen kirjattiin niin sanottu perälauta, joka takaisi myös kunta-alan muulle sote-henkilöstölle  –  kuten sosiaalityöntekijöille  –  ja varhaiskasvatuksen työntekijöille vastaavat korotukset.

Nyt Luukkainen ja Voima tulkitsevat Tehyn ja Superin ratkaisua niin, että se vastasi muun kunta-alan sopimusta.

–  Kyllähän se vaikuttaa siltä, että se on se sama sopimus, johon on vain kirjattu ikään kuin sitä harmonisointirahaa, Voima sanoo.

Voiman mukaan harmonisointirahaa ei olisi edes tarvinnut kirjata hoitajajärjestöjen sopimukseen.

Myös KT on sanonut, että kuuden prosentin korotukset ovat niin sanottua palkkaharmonisointi­rahaa.

–  Nyt sovittiin siitä, miten ja millä aikataululla muun muassa palkkojen lakisääteinen yhteensovittaminen toteutetaan sote-sopimuksessa hyvinvointialueilla, totesi KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen viime viikolla.

Hyvinvointialueiden työntekijöille on maksettava lain nojalla harmonisointirahaa, jotta eri työnantajilta tulevien palkat saadaan yhtenäisiksi. Periaatteena on, että kenenkään palkka ei saa huonontua.

Tehyn ja Superin käsityksen mukaan kyse ei ole palkkaharmonisointiin liittyvistä maksuista. Järjestöt perustelevat asiaa muun muassa siten, että Helsinki ja Hus eivät ole palkkaharmonisoinnin piirissä lainkaan, mutta silti joutuvat sopimuksen mukaan maksamaan kuuden prosentin ylimääräiset korotukset.

Valtakunnansovittelija Sajavaaran mukaan myös myös Helsingissä ja Husissa nähtiin yhdenmukaistamistarpeita.

–  Hekin ovat toki palkkausjärjestelmän kehittämistyössä mukana, hän sanoi.

Luukkaisen mukaan palkkauksen korotustarvetta on myös Helsingissä ja Husissa.

–  Näin on sovittu, emmekä lähde sitä kiistämään.

Jukon Luukkainen ja Jytyn Voima tulkitsevat, että ylimääräistä verrattuna kesäkuun kunta-alan sopimukseen on vain 600 euron kertakorvaus, joka luvattiin koronapotilaiden hoitoon osallistuneille.

–  Neuvottelujen uudelleen avaamiseksi epäilen kyllä, ettei tässä ole aineksia, koska hoitajajärjestöt eivät saaneet enempää kuin muu kunta-ala, vaikka niin väittivät, Luukkainen sanoo.

Liitot sanovat käyvänsä vielä keskusteluja KT:n kanssa siitä, mikä kustannusvaikutus kertakorvauksella on työntekijöiden palkkoihin laajemmin.

–  KT on sanonut, että sen arvo on 0,4 prosenttia palkkoihin, mutta en ota nyt kantaa, onko se arvio kohdallaan vai ei, Luukkainen sanoo.

Valtakunnansovittelija Sajavaaran mukaan sopimuksessa on selkeästi rajattu kertakorvaus kuuluvaksi vain tarkasti rajatulle ryhmälle.

–  Se on vahvasti kohdennettu koronapotilaita hoitaneeseen etulinjaan ja niihin ihmisiin, jotka olivat silloin vuonna 2020 mahdollisesti vähän huonoilla suojavarusteilla töissä, hän sanoo STT:lle.

Jalonen ei kommentoi nyt mahdollisia jatkoneuvotteluja työntekijäjärjestöjen kanssa eikä vaikutuksia hoitajaliittojen kanssa tehdyn sopimuksen ulkopuolella oleviin työntekijöihin. Hän viittaa kesäkuun alussa syntyneen kunta-alan sopimukseen ja sen pöytäkirjamerkintöihin.

–  Tämän pöytäkirjan mukaiset menettelyt tulevat tavalla tai toisella jossain vaiheessa eteen, ja sitten käydään näihin kysymyksiin käsiksi, hän toteaa.

Kuuluuko kuuden prosentin lisäraha kolmessa vuodessa myös muille hyvinvointialueille siirtyville työntekijöille?

–  Minusta sopimuksessa ei ollut rajattu niin, että se koskettaisi vain hoitohenkilöstöä. Kaikki hyvinvointialueille siirtyvät ovat harmonisoinnin piirissä, ja sitä kautta heille varmasti tulee suurin piirtein saman suuntainen korotus, Voima sanoo.

Kuuden prosentin korotus koskisi siten kolmessa vuodessa myös esimerkiksi lääkäreitä, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä  –  ja hoitajia, jotka kuuluvat johonkin toiseen järjestöön kuin Tehyyn tai Superiin.

Sajavaara ei ota kantaa siihen, koskeeko hoitajien kanssa sovittu kuuden prosentin lisäraha ja sen aikataulutus yleisemmin hyvinvointialueille siirtyviä työntekijöitä.

–  Se on asia, minkä KT keskustelee muiden kanssa. Jos oikein ymmärsin ensireaktioita, aikataulutus ei herättänyt ainakaan mitään suurta vastarintaa.

Sajavaaran mukaan KT piti kolmen vuoden aikataulua kunnianhimoisena, mutta päätyi hyväksymään sen osana kompromissia.

Siitä, miten varhaiskasvatuksen työntekijät sitten jäivät kuuden prosentin korotuksen ulkopuolelle, on järjestöillä keskenään hyvin ristiriitaiset näkemykset.

Jukon Luukkainen sanoo, että Tehyssä ei ole oltu lainkaan kiinnostuneita varhaiskasvatuksesta matkan varrella.

–  He tekivät tällaisen sopimuksen, missä jättivät varhaiskasvatuksen työntekijät ulkopuolelle. Se on heidän asiansa.

Tehyn edunvalvonta­johtaja Else-Mai Kirvesniemi syytti aiemmin blogissaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden tilanteesta kunta-alan muita työntekijöiden neuvottelujärjestöjä eli Jukoa ja Jauta. Myös niiden jäsenistöön kuuluu varhaiskasvatuksen työntekijöitä.

–  Olemme syvästi pahoillamme siitä, että julkisella sektorilla muut liitot asettuvat varhaiskasvatuksen palkankorotusten tukkeeksi  –  jopa omia jäseniään vastaan, Kirvesniemi kirjoitti.