Toinen maailmansota päättyi Euroopassa toukokuussa 1945.
Kuva: Bundesarchiv, CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi) / Wikimedia Commons
Natsi-Saksa antautui.
Kuva: Lt. Moore (US Army), CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi) / Wikimedia Commons
80 vuotta sitten Eurooppa jälleenrakensi. Niin myös Suomi.
Välirauhassa Suomi menetti 10 prosenttia pinta-alastaan Neuvostoliitolle.
Kuva: CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi) / Wikimedia Commons
400 000 ihmistä piti asuttaa uudelleen.
Lapin sodassa Suomi oli ajanut saksalaisjoukot maasta.
Lapin sodan jälkeenkin 200 siviiliä ja 72 miinanraivaajaa kuoli saksalaisten miinoihin.
Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvaukset.
Sotakorvaukset maksettiin tavarana, mikä myös teollisti Suomea.
Neuvostoliitto vaati myös ”sotasyyllisten” tuomitsemista.
Rauhanehtojen toteuttamista piti silmällä liittoutuneiden valvontakomissio.
Vaaran vuosina pelättiin kommunistien vallankaappausta.
Kuva: Yleisradio, CC BY 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi) / Wikimedia Commons
Tämän varalta osa suomalaisista aloitti niin kutsutun asekätkennän.
Valtiollinen poliisi oli kommunistien käsissä ja pelätty.
Rauha toi tietenkin myös toivoa. Suomi rakensi, suuret ikäluokat syntyivät.
Vuonna 1952 sotakorvaukset saatiin maksettua.
Suomessa järjestettiin olympialaiset. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.
Suomi kehittyi. Hyvinvointivaltiosta tuli menestystarina.
Toteutus: Lauri Heikkilä Kuvat: SA-kuva ja Museovirasto