Keskikesän juhlaa vietettiin myös sotavuosina mahdollisuuksien mukaan.
Kokosimme kuvia, miltä näytti sota-ajan juhannus.
"Rajan pojilla tuntuu aina olevan juhannus, sillä autot on ilmavaaran vuoksi naamioitava lehvillä."
Kuvateksti juhannukselta 1941.
Juhannuksen viettoa Helsingissä 1941.
Näillä pojilla on käynyt onni. He ovat saaneet hirvenlihaa, josta keitetään keittoa juhannusateriaksi Krivillä 1942.
Lotta valmistautui juhannusjuhliin Juksovassa 1942.
Toinen lotta leipoi juhannusleipää. Juksova 1942.
Juhannuskokko loimusi Selkissä 1942.
Sauna kuuluu tottakai juhannukseen. Sotilaat asettelivat koivuja saunan edustalle Tsopinassa.
Lopulta päästiin löylyihin.
Ehtipä joku lukea juhannuksena kirjaakin. Lempaala 1942.
Tai heittää tikkaa. Kuorsalo 1942.
Matruusit innostuivat temppuilemaan juhannuksen vietossa Kuorsalossa 1942.
Vartioon oli silti mentävä juhannuksenakin.
Sotilas tähysteli juoksuhaudassa Lempaalassa juhannuksena 1942.
Rintamalla järjestettiin kaikenlaista juhannushupia, kuten köydenvetoa.
Tai pukkitappelua. Voittaja sai 10 vuorokauden loman.
Rukajärvellä juostiin kilpaa metsään tehdyllä juoksuradalla.
Suursaaressa nyrkkeiltiin ja muut seurasivat.
Sitten oli musisoinnin vuoro. Olisikohan soinut Kesäillan valssi?
Sotaa ei voinut unohtaa.
Neuvostoliiton pommikoneet sytyttivät taloja tuleen Nurmoilassa juhannuksena 1942.
Juhannusjuhlan viettoa sotasairaalan parvekkeella. Viipuri 1943.
Pastori Maasola soitti urkuharmoonia Valamon juhannus- jumalanpalveluksessa.
Pariskunta katseli yöttömän yön aurinkoa Juksovanjärvellä.
Lotat tanhusivat Huuhanmäessä 1943.
Viimeisenä sotajuhannuksena ei paljon enää juhlittu.
Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksensä kesäkuun alussa 1944.
Viipuri menetettiin juhannuksen alla.
Karjalaiset joutuivat taas evakkoon. Isäntä kuskasi lehmiään Haitermaassa ennen juhannusta 1944.
Toteutus: Samuli Vänttilä
Kuvat: SA-kuva