Hallitus päätti tiistaina päättyneessä kehysriihessään nostaa yleistä arvonlisäveroa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Korotus astuu todennäköisesti voimaan jo ensi syksynä.
Yleisen arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa monin tavoin kuluttajan kauppalaskuun. Sen piirissä ovat esimerkiksi talous- ja wc-paperit, deodorantit ja hammastahnat.
Elintarvikkeiden 14 prosentin arvonlisävero pysyy ennallaan, mutta makeisten ja suklaan arvonlisävero nousee nykyisestä 14 prosentista 25,5 prosenttiin.
Väkevien alkoholijuomien alkoholivero sidotaan kuluttajahintaindeksiin. Lisäksi tupakan ja virvoitusjuomien verotus kiristyy aiempaa päätettyä enemmän.
Koska polttoaineita verotetaan yleisen arvonlisäprosentin mukaan, myös bensan ja dieselin pumppuhinta nousee, arvioiden mukaan 2−3 sentillä litraa kohden.
Osalle autoilijoista tulee lisäkustannuksia sähköautojen ja lataushybridien ajoneuvoveron korotuksesta. Matkailuautojen autoverotuki poistetaan asteittain 15 vuoden siirtymäajalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan 100 miljoonalla eurolla aiemmin linjatun 50 miljoonan euron lisäksi. Korotuksessa painottuvat erikoissairaanhoidon maksut.
Myös kuluttajien lääkekustannukset nousevat, sillä lääkkeiden sairausvakuutuskorvausten alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt nostaa lääkkeiden, liikuntapalvelujen, kirjojen, elokuvanäytösten sekä kulttuuri- ja viihdetapahtumien lippujen arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin ensi vuoden alusta.
Alennetussa 10 prosentin arvonlisäverokannassa pysyvät sanoma- ja aikakauslehdet, joukkoliikenne ja majoituspalvelut.
Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan esimerkiksi 4 000 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan nettoansioiden ostovoima laskee yleisen arvonlisäveron korotuksen vuoksi 210 euroa vuodessa.
Arvonlisäveron korotuksen arvioidaan heikentävän myös yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Moni yritys voi joutua laittamaan pillit pussiin, sanoo Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen.
Kaupan liiton mukaan yleisen arvonlisäveron korotus on kova isku erityisesti Suomessa toimivalle erikois- ja käyttötavarakaupalle.
Jos hinnat nousevat entisestään, kuluttajat tinkivät esimerkiksi kampaamo-, kosmetologi-, siivous- tai muista palveluista, arvioi Suomen Yrittäjänaiset. Jos taas veronkorotusta ei siirretä hintoihin, se on pois yrittäjien katteesta.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ry arvioi korotuksen pahentavan anniskeluravintoloiden ahdinkoa. Maran mukaan myönteistä on, että ravintolaruokailun arvonlisävero pysyy ennallaan.
Yleisen arvonlisäveron nosto oli kehysriihen suurin yksittäinen sopeutustoimi. Yhteensä hallitus arvioi verotoimiensa vaikutukseksi 1,4 miljardia euroa.
Koonnut: Katariina Lankinen Kuvat: Lehtikuva, Suomenmaan arkisto