Hallitus leikkaa opiskelijoiden asumisen tukemisesta 57 miljoonaa euroa siirtämällä opiskelijat elokuussa 2025 yleisen asumistuen piiristä takaisin opintorahan asumislisän piiriin.
Leikkaukset iskevät erityisesti pääkaupunkiseudun opiskelijoihin, koska opintotuen asumislisän suuruutta ei ole sidottu alueelliseen vuokratasoon. Myös ympärivuotinen tuki asumiselle päättyy, sillä asumislisä on kytketty opintotukikuukausien käyttämiseen.
Hallitus on laskenut säästöt siten, että uusi asumislisä olisi keskimäärin noin 260 euroa kuukaudessa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (Samok) arvioivat tämän heikentävän opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi.
Hallitus päätti lisäksi leikkauksista, jotka kohdistuvat toisen asteen opiskelijoihin. Hallitus aikoo rajata oikeuden maksuttomiin oppimateriaaleihin ja ylioppilaskokeeseen sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta nykyisen 20 vuoden sijaan.
Kahdeksan miljoonaa euroa säästetään lisäksi sillä, että koulumatkatukioikeus rajataan vain maksuttoman koulutuksen opiskelijoille.
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai kutsuu päätöstä maksuttomuuden rajaamisesta vastuuttomaksi. Hänen mukaansa se vaikuttaa esimerkiksi opiskelijoihin, jotka aloittavat lukion myöhemmin valmentavan koulutuksen tai peruskoulussa pidempään vietetyn ajan takia.
Hänen mukaansa heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan lisäävät entisestään lukiolaisten paineita, jotka vuoden 2022 lukiolaisbarometrin mukaan ovat jo entuudestaan koholla.
Viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla opposition ryöpytyksen kohteeksi päätöksestä joutunut opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vakuutteli, ettei tarkoitus ole viedä keneltäkään tietokonetta pois kesken ylioppilaskirjoitusten.
Suomen ammattiin opiskelevien liiton (Sakki ry) puheenjohtaja Patrik Tanner huomauttaa, että ammatillisessa koulutuksessa oppimateriaalikustannukset ovat suuremmat kuin lukioissa, sillä opiskelija saattaa tarvita suojavarusteita ja työvälineitä oppikirjojen lisäksi.
Ammatillisesta koulutuksesta hallitus leikkaa 100 miljoonaa euroa. Vähennys pyritään kohdistamaan jo yhden tutkinnon suorittaneille kohdentuvaan koulutukseen. Käytännössä rahoituksen väheneminen voi näkyä esimerkiksi opiskelupaikkojen vähenemisenä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ on tyrmistynyt ammatilliseen koulutukseen kohdistuvasta leikkauksesta, puheenjohtaja Katarina Murto sanoo. OAJ:n tuoreen kyselyn mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden tuen tarve on kasvanut ja opiskeluvalmiudet ovat heikentyneet.
Korkeakoulutukseen hallitus laatii niin sanotun yhden paikan säännön. Muutoksen myötä korkeakouluopiskelijalla ei voisi olla yhtä aikaa voimassa kahta samantasoista opiskelupaikkaa.
Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin mukaan nuorten hyvinvointia uhkaavat myös nuorisotyöhön kohdistuvat leikkaukset ja hallituksen suunnitelmat leikata 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollosta palveluvalikoimaa rajaamalla.
Nuorisoalan rahoitus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksia. Allianssin laskelmien mukaan OKM:n valtionavustuksiin kohdistuvat yhteensä 150 miljoonan euron leikkaukset hallituskautta edeltävästä tasosta. Sekä vuoden 2025 että vuoden 2026 valtionavustuksista leikataan 75 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksia nuorisotyön lisäksi esimerkiksi koulutukseen, kulttuuriin, tieteeseen ja urheiluun. Kohdennuksista päätetään tarkemmin syksyn budjettiriihessä.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia hallitus leikkaa noin 130 miljoonalla eurolla porrastetusti ensi vuodesta alkaen. Vaikutukset ulottuvat esimerkiksi mielenterveyden häiriöistä kärsiviin nuoriin.
Sote-järjestöjen kattojärjestö Soste huomauttaa, että kolmannen sektorin toimijoilla on Suomessa iso merkitys. Tästä kertoo esimerkiksi nuorille suunnatun Sekasin-chatin ruuhkautuminen Vantaan kouluampumisen jälkeen: keskusteluun yhden päivän aikana pyrkineistä 2 100 nuoresta alle 600 sai keskusteluapua.
Kehysriihipäätöksiä edelsivät huhtikuun alussa voimaan tulleet yleisen asumistuen ja työttömyystuen leikkaukset. Kelan mukaan ne vaikuttavat etenkin jo valmiiksi pienituloisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Lisäksi monet putosivat leikkausten seurauksena pienituloisuus- eli köyhyysrajan alle.
Kelan mukaan pienituloisuusaste kasvaa sosiaaliturvaleikkausten seurauksena 20–29-vuotiailla 1,5 prosenttiyksikköä ja 16–19-vuotiailla 0,8 prosenttiyksikköä. Pienituloisuus lisääntyy etenkin yksihuoltajanuorilla ja yksin asuvilla nuorilla. Viidennes 16–29-vuotiaista on valmiiksi pienituloisia.
Loppukesästä voimaan tulevat myös opintotuen indeksijäädytykset, joista hallitus päätti jo syksyllä. Opintoraha jäädytetään tämän vuoden tasolle vuosiksi 2024–2027. Indeksijäädytykset koskevat myös opintorahan huoltajakorotusta, oppimateriaalilisää ja aikuiskoulutustuen perusosaa.
Tällä hetkellä lapsettoman opiskelijan suurin mahdollinen opintoraha on 279,38 euroa kuukaudessa. Tulevina vuosina opintorahan ostovoima laskee, koska sen taso pysyy samana, vaikka elämisen kustannukset nousevat.
Kehysriihestä tuli nuorille myös myönteisiä uutisia. Hallitus päätti osoittaa viisi miljoonaa euroa toimenpidepakettiin, johon sisältyy rahoitus lastensuojelun hybridimallin kehittämiseen sekä lisärahaa koulu- ja oppilaitosnuorisotyölle, mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin, ensi- ja turvakodeille sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden vastaiseen ohjelmaan.
Lisäksi hallitus päätti viiden miljoonan kertaluontoisesta rahoituksesta koulukiusaamisen vastaiseen työhön.
Tekstit ja tuotanto: Katariina Lankinen Kuvat: Lehtikuva, Suomenmaan arkisto